Ihmeteltäessä kysymystä kumpi on oikeampi Jumalan nimi Jahve vai Jehova, päädytään mitä luultavimmin Jumalan sanoihin, jotka hän lausui Moosekselle, ja jotka löytyvät 2. Moos. 3: 14, 15.
When thinking over the question which one is the right name of God; Yahweh or Jehovah, we'll find sooner or later God's words to Moses in Ex.3: 14,15.
Ollessaan kaitsemassa appensa, Jetron, lampaita Midianin erämaassa lähellä Hoorebin vuorta Mooses kohtasi Jumalan palavalta näyttävässä pensaassa, joka ei kuitenkaan tulen hehkusta huolimatta kulunut poroksi. Jumala lähestyi näin lammaspaimenta kutsuakseen hänet johtamaan kansansa Israelin pois Egyptin orjuudesta, niin kuin hän oli luvannut Aabrahamille 400 vuotta aikaisemmin.
Moses was keeping the flock of Jetro, his father in law, in the desert of Midian near the mount Horeb, when he met God in a flame of fire out of the midst of a bush, but the bush was not consumed. This was how God came to call Moses to be a leader of Israel and to take them out of the slavery of Egypt according to the promise he had given to Abraham 400 years before.
Mooseksen ihmetellessä, millä hän voisi vakuuttaa israelilaiset uskomaan saamaansa kutsuun ja valtuutukseen, Jumala sanoi hänelle: "Minä olen se, joka minä olen.... sano israelilaisille näin: Minä olen lähetti minut teidän luoksenne.”
Moses was not sure what to do and so he asked God how could he insure the Israelis that God had elected him to be their leader. God answered him: "I am that I am... thus shalt thou say unto the children of Israel, I am hath sent me unto you.”
Jumala ei käyttänyt vastauksessaan kumpaakaan nimeä; ei sen paremmin nimeä Jahve kuin nimeä Jehovakaan. Sen sijaan hän lausui yksinkertaisesti "minä olen" eli hepreaksi "ehyeh". Suomalaisenkin korvassa tuo heprealainen sana muistuttaa hiukan sanaa Jahve, mutta Jehova kuulostaa jo aivan erilaiselta. Kuitenkin merkillepantavaa on se seikka, että Jumalan lausumat sanat VAIN MUISTUTTAVAT sanaa Jahve (niin kuin Raamatun marginaaliin on merkitty huomautukseksi), mutta Jahve EI OLE Jumalan itsensä lausuma sana.
We must notice that God used neither the name Yahweh nor the name Jehovah. Instead of those names he simply said "I am" in Hebrew "ehyeh". We can even hear that ehyeh reminds Yahweh much more than Jehovah. But the most important thing is that God's own words ONLY REMINDS the word Yahweh (as it's said in the margin of the Bible page), and that Yahweh IS NOT God's own word.
Olen oppinut tuntemaan Jumalan tarkkana sanoissaan ja sanoistaan, ja siksi jään ihmettelemään, miten Jumalan nimeksi on voitu onnistua saamaan sana, joka ei ole Jumalan suusta milloinkaan lähtenyt! Tosin Raamattuun kirjatussa huomautuksessa selitetään, että Jahve/Jehova ja niiden pohjana oleva hepreankielinen kirjainyhdistelmä (jod-he-vav-he) on johdos hawah-verbistä ja on yksikön kolmannen persoonan muoto, kun taas ehyeh on yksikön ensimmäisen persoonan muoto.
I have found that God is very exact with his own words and he is also accurately watching us how we are using his words. Therefore I must ask how it is possible that we are calling God by the name he has never uttered himself? The Hebrew word ehyeh is a form of the verb hawah in singular the 1th., and the word Yahweh comes from the same verb, but it's in singular the 3rd.
On aivan varmaa, että Jumala ei puhu itsestään yksikön kolmannessa persoonassa, vaikka kuninkaallinen monikollinen ensimmäinen persoonamuoto voisi jotenkin olla puolusteltu maailmankaikkeuden Luojan kohdalla. En usko, että Jumalaa myöskään miellyttäisi, jos ryhtyisimme puhuttelemaan häntä yksikön kolmannessa persoonamuodossa esim. "voisiko Hän siunata meitä" -tyyliin, koska hän haluaa olla meille Isä, jota puhuteltaessa käytetään yksikön toista persoonamuotoa tyyliin "Isä, siunaa meitä”.
We must remember that God said "I am" not "he is". May be a plural form "we are" might be better than "he is". Though I don't believe that God is delighted if we pray him like this: "can He bless us", because he wants to be our Father and to hear us calling and praying him "Father, bless us”.
Raamatun reunahuomautus "muistuttaa sanaa Jahve" edellyttäisi mielestäni selvitystä siitä, miksi nimi Jahve on tärkeä, ja missä se esiintyy ensimmäisen kerran, mutta mitään sellaista ei löydy, ei ainakaan Raamatusta.
Sen sijaan reunahuomautuksesta on luettavissa, että sana "Jahve" käännetään suomenkielelle sanalla "Herra”.
I think that the words (in the margin) "reminds the word Yahweh" need a closer explanation why the name Yahweh is important, and when it did appear the first time in the bible. But I can't find any explanation of that kind. Instead of that I find a comment in the margin: Yahweh is same as "the Lord”.
Minusta on aivan käsittämätöntä, että Raamatussa sana "Jahve", joka merkitsee "hän on" tai "hän saattaa tulemaan joksikin", saakin suomenkieliseksi muodokseen sanan Herra, samoin kuin englantilaisen muodon "the Lord", joka erehdyttävästi muistuttaa sanaa Lordi, eräänlainen herra sekin.
I can't understand how "Yahweh" meaning "he is" or "he makes to become to something" is translated with the word "Lord". How can we ever translate it "the Lord", so that God is bearing the same name as the human lords?
Jos Jumala sanoi Moosekselle jotakin niin merkittävää, että siitä tehtiin Jumalan tärkein ja Raamatussa eniten käytetty nimi Jumalasta puhuttaessa, odottaisin että asia selvitettäisiin perusteellisesti ja kerrottaisiin avoimesti, missä yhteydessä nimi "Jahve/Jehova" esiintyi ensimmäisen kerran.
If God said to Moses something so notable that we have built his most important and popular name according to those words, I claim that the origin of Yahweh/Jehovah have to be clear up. Where has it come out the first time?
Nimi "Jahve" esiintyy suomenkielisessä VT:ssä vain muutaman kerran, mutta sana "Herra" toistuu VT:ssa lähes 7000 kertaa. Aivan ensimmäisen kerran sana "Herra" pomppaa silmille Raamatun toisessa luvussa ns. jahvistisessa luomiskertomuksessa.
The name "Yahweh" can be found only some times but "the Lord" near 7000 times in the Old Testament. The first time we can find "the Lord" in Gen. 2: 4.
Kummastelen vain, että jos Jumala ilmoitti vasta Moosekselle Jahve/Jehova-nimen aihion, kuinka se on kirjoitettu jo luomisen yhteyteen? Ja kuinka Raamatun neljännessä luvussa kerrotaan, että Enoksen aikana "alettiin huutaa avuksi Herran nimeä"? Kummassakaan yhteydessä ei nimelle/sanalle "Herra" anneta mitään selitystä. No, kaikkihan on mahdollista editoinnin ja manipuloinnin kautta, johon tarjoutuu tilaisuus jokaisen raamatunkäännöksen yhteydessä!
I have to wonder, if God said first time to Moses something that "reminds" Yahweh, how can it's translation (the Lord) be found in the story of the beginning of the world (Gen 2: 4)? And how did they know the Lord already in the time of Enos (Gen. 4: 26)? I can't find any explanation to these questions in the Bible's margins. But I know that all changes to the Bible text have been done in connection with the translations and editions of the Bible.
Kun Jumala sanoi "ehyeh" (alef-he-jod-he), miksi hänen nimekseen on pantu "Jahve" (jod-he-vav-he)?
God said "ehyeh" (alef-he-jod-he in Hebrew letters), why we are calling him "Yahweh" (jod-he-vav-he)?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti