Jeesus kutsui Saatanaa valehtelijaksi ja valheen isäksi (Joh. 8: 44). On siis syytä uskoa ja olettaa, että Saatanan suusta on lähtenyt jokin todellinen emävalhe jossakin vaiheessa. Jos Saatana valehtelisi kaikessa, kukaan ei enää uskoisi häneen. Mutta niin tyhmä ei luomakunnan viisain olento ole (Hes. 28: 12), että hän kertoisi kaikessa pelkkää muunnettua totuutta! Viisaudessaan hän on tarkoin harkinnut milloin ja millä tavoin hän voi parhaiten murentaa totuudelta pohjaa.
Jesus called Satan a liar and it's father (John 8: 44). We have a real reason to believe and suppose that Satan has sometimes told a big whopper. If Satan would lie always and in everything nobody should believe in him any more. But as the wisest creature he is not so stupid (Eze. 28: 12), that he should tell lies always! Wisely he has considered precisely when and how he can break the truth in the best way.
Tutkiessamme Valheen isän ensimmäisiä Raamattuun muistiin merkittyjä sanoja hänen vuoropuhelustaan Evan kanssa Edenissä, huomaamme että hän aloittaa keskustelun Evan kanssa Jumalan sanojen vääristelemisellä. Jumala oli sanonut Adamille ja Evalle: "SYÖ VAPAASTI KAIKISTA MUISTA paratiisin puista, mutta hyvän- ja pahantiedon puusta älä syö..." (1. Moos. 2: 16, 17). Mutta Saatana käänsikin Jumalan kiellon koskemaan KAIKKIA paratiisin puita kysyessään Evalta: "Onko Jumala todellakin sanonut: Älkää syökö KAIKISTA paratiisin puista" (1. Moos. 3: 1).
We can study the first words of the Father of lies in the Bible and notice that he begins the conversation with Eva by distorting God's words. God had said to Adam and Eve: "EAT FREELY OF ALL THE OTHER TREES of the paradise, but not of the tree of the knowledge of good and evil..." (Gen. 2: 16, 17). But Satan changed God's prohibition to mean ALL the trees in Eden when he asked from Eve: "Hath God said, Ye shall eat of every tree of the garden" (Gen 3: 1).
Vaikka Eva kertoi vastauksessaan (1. Moos. 3: 2, 3) käärmeenä esiintyvälle Saatanalle täysin oikean tulkinnan Jumalan sanoista, tuo Saatanan esittämä vääristelty muoto oli jo jättänyt jäljen Evan tajuntaan, ja hänkin alkoi ymmärtää, miten sanojen vääristelyllä ja selittelyillä voisi luikerrella täydellisen kuuliaisuuden tieltä ja antaa itselleen oikeuden seurata omia halujaan vastoin Jumalan tahtoa.
Although Eve told totally right God's will to the serpent, which was the mask of Satan, the distorted version of Satan has already worked in Eve's mind, and also she began to understand, how it would be possible to ignore God's will and fulfill her own thoughts by distorting the words and making excuses for them.
Jumalan sanojen vääristeleminen ja niiden virheellinen esitystapa raivasi siis tietä Saatanan esittämälle suoranaiselle valheelle: "Ette suinkaan kuole" (1. Moos. 3: 4). On merkillepantavaa, millaisella mahtipontisuudella Saatana ampui valheensa ilmoille! Tehosana "suinkaan" ja vetoomus Jumalan tietämykseen sekä vihjaus Jumalan omasta epärehellisyydestä ja tosiasioiden peittelystä (1. Moos. 3: 4, 5) terästivät Saatanan ensimmäisen valheen niin vahvaksi, että se elää ihmisten uskomuksissa vielä tänäkin päivänä.
To distort God's words and to argue them wrongly was the thing that opened the doors for the real whopper: "Ye shall not surely die" (Gen. 3: 4). We must notice Satan's accent when he uttered this lie! The intensifying word "surely", Satan's appeal to God's ignorance and his hint to God's falsehood (Gen. 3: 4, 5), strengthened his lie so much, that it lives even today in the human beliefs and thinking.
Buddhalaisuudessa ja hindulaisuudessa tunnettu sielunvaellusoppi perustuu juuri tuohon Saatanan valheelliseen väittämään "ette suinkaan kuole". Sielunvaelluopissa uskotaan sielun olevan paossa kaiken alkulähdettä ja yhteyden ydintä, brahmania. Kuollessaan sielu saa aina uuden mahdollisuuden lähestyä brahmania riippuen kuitenkin siitä, mihin elolliseen olentoon sielun uusi ruumiillistuminen eli inkarnoituminen tapahtuu. Sielun suorittamat teot edellisessä elämässä määräävät, miten alhaiseen tai korkeaan elämänmuotoon sielun seuraava inkarnoituminen tapahtuu. Sielu saavuttaa parhaimmat mahdollisuudet brahmanian lähestymiseen inkarnoituessaan pappissukuun.
Metempsychosis which is know in Buddhism and in Hinduism is based upon Satan's false claim " ye shall not surely die". They believe that the soul is escaping Brahman, the unity and the origin source of everything. When the soul dies it gets a new possibility to come closer to Brahman, but how the soul will succeed in depends on into what creature it will be incarnated. The former deeds of the soul will order what kind the next incarnation will be. However the soul will have the best possibilities to come closer to Brahman, if it will incarnate into a family of priests.
Tuohon samaan Saatanan alkuvalheeseen perustuvat myös tietyt paranormaalit ilmiöt. Eräs niistä tunnetaan käsiteellä "räyhähenki". Räyhähengellä tarkoitetaan kuolleen ihmisen henkeä, joka ei ole jättänyt maallista majaansa ja kiertelee siksi levottomana ympäriinsä saaden aikaan kaaosta.
Also some paranormal phenomenons are based upon the same satanic whopper. So called "Poltergeist" is one of them. Poltergeist means a soul or a spirit of a dead person, which has not yet left it's material cabin and is therefore wandering restlessly all around causing chaos.
Saatanan emävalheeseen perustuvat myös ns. henki-ilmestykset eli apparitiot, jotka ovat hyvin yleisiä kokemuksia omaisensa menettäneille ihmisille. Rakkaintaan surevat ja kaipaavat ihmiset saattavat kokea yllättäin ja äkillisesti, että heidän juuri haudanlepoon saattamansa henkilö lähestyy heitä henkenä. Usein tällaisiin henki-ilmestyksiin syntyy addikti. Surunsa ja syyllisyytensä kanssa taistelevat omaiset saavat suurta lohdutusta, jos henki ilmestyy heitä lohduttamaan, kertomaan miten hän voi ja minkalaista hänen uudessa olotilassaan on. Usein henget myös kertovat tai näyttävät tarkkoja yksityiskohtia edesmenneen henkilön yksityiselämästä, mistä syystä omaiset vakuuttuvat siitä, että kyseessä on varmuudella heidän kuollut omaisensa. Henget saattavat antaa surijoilleen myös tarkkoja ohjeita, tehtäviä, ennustuksia yms.
Also the apparitions of the spirits are based upon the same whopper, and the apparitions are very common with those who has just lost some relative or a friend. This kind of mourning and weeping people have experienced that their dear dead relative or friend has come closer to them as a spirit. This kind of experiences may cause addicts. Those who are just living with their sorrows and feelings of guilt feel great comfort, if such a spirit comes closer to them telling how and where he/she lives after his/her death. Very often the spirits tell and show also precise facts of the died person's life and this kind of proofs attest the relatives and make them to believe that the spirits are surely their relatives or friends. The spirits may also give exact advices, missions and forecasts.
Miten tällaisiin asioihin pitäisi oikein suhtautua? Mikä on Jeesuksen esittämä kanta kuolemantilasta?
What should we think about such things? What did Jesus say about death?
On syytä muistaa, että Jumala on maailman Luoja eikä Saatana. Saatana kuuluu ihmisten kanssa luotuihin olentoihin. On totta, että hän on hiukan erilainen olento kuin me ihmiset, koska kuului alunperin enkeleihin. Mutta se ei tee hänen väitteistään millään tavalla oikeampia ja varteenotettavampia kuin ovat itse Luojan sanat.
We have to remember that God is the Creator of the world not Satan. Satan is a creature like we all too. It's true that he is a little bit different creature, because he was at first a heavenly angel.
But it doesn't make his false claims righter or more important than the Creator's words.
Jumalan selkeä ilmoitus kuului Adamille ja Evalle lyhykäisyydessään: ÄLKÄÄ SYÖKÖ TÄSTÄ TIETYSTÄ PUUSTA, MUTTA JOS SYÖTTE, TEIDÄN PITÄÄ KUOLLA (1. Moos. 2: 16, 17). Rakkaudessaan luomaansa ihmiskuntaa kohtaan Jumala järjesti meille kuitenkin ehdollisen mahdollisuuden välttää kuolema. Jumalan ilmoitus tuosta AINOASTA MAHDOLLISUUDESTA VÄLTTÄÄ KUOLEMA on myös hyvin selvä. Mahdollisuus on siinä, että USKOMME POIKAAN, jonka Jumala antoi KUOLEMAAN PUOLESTAMME (Joh. 3: 16).
God's clear words to Adam and Eve were: DON'T EAT OF THIS CERTAIN TREE, BUT IF YOU WILL, YOU MUST DIE (Gen. 2: 16, 17). But God loves the mankind so much that he made for us a conditional possibility to avoid death. God informed THE UNIQUE POSSIBILITY TO AVOID DEATH to us very clearly. The possibility means that WE WILL BELIEVE IN HIS SON, whish God gave TO DIE FOR US (John 3: 16).
Pelastusmahdollisuus on siis järjestetty Jumalan puolelta. Meidän päätettäväksemme jää, käytämmekö tätä ainoata pelastautumistietä. Valinta on meidän. Tämän Jumalan tarjouksen kohdalla on vain kaksi mahdollisuutta; joko hyväksyä tai hylätä se. Tätä valintaa tehdessämme kannattaa harkita tarkoin, sillä valinnalla on todella merkitystä!
Palaan siihen tuonnempana, sillä haluan ensin katsoa, mitä Jeesus tarkoitti kuolemalla.
The possibility to be saved has been organized by God. It is our duty to decide if we are willing or not to use this unique plan for to be saved from death. We must make a choice. We have only two alternatives: either to accept it or not. It's better to consider thoroughly, for the choice is very important!
I'll tell you more later, but first I want to know, what Jesus did mean by the word "die" or "death”.
Kun Betaniassa asuvat sisarukset Martta ja Maria olivat kutsuneet Jeesuksen katsomaan ja auttamaan heidän sairaana olevaa veljeään Lasarusta, Jeesus ei pitänyt mitään kiirettä rientääkseen auttamaan ystäviään (Joh. 11: 1 - 6). Jeesus viivytteli matkalla niin pitkään, että Jeesuksen saavuttua viimein Betaniaan Lasarus oli ollut kuolleena jo neljättä päivää (Joh. 11: 39). Kuoleman Voittajana Jeesuksen ei tarvinnut hätäillä, ja paikalla olleiden ihmisten vuoksi hän järjesti tahallaan tehokkaan oppitunnin tai paremminkin varsinaisen demonstraation.
When the sisters Martha and Mary in Bethany had called Jesus to help and heal their sick brother Lazarus, Jesus didn't hasten there (John 11: 1 - 6). Jesus did linger on the journey so long time that when he finally arrived Bethany Lazarus had been dead for four days (John. 11: 39). Being the Winner of Death Jesus didn't had to rush and he did make on purpose an effective lesson and a real demonstration for all the citizens in Bethany.
Ollessaan opetuslasten kanssa matkalla Betaniaan he kiersivät Juudean kautta, mikä kummastutti opetuslapsia varsinkin, kun Jeesusta oli yritetty juuri äskettäin kivittää siellä (Joh. 11: 7). Matkaa tehdessään Jeesus keskusteli opetuslastensa kanssa Lasaruksesta. Jeesus tiesi, että Lasarus oli jo kuollut, koska hän sanoi "minä menen herättämään hänet" (Joh. 11: 11). Jeesus todella tiesi Lasaruksen kuolleen, mutta kuitenkin hän käytti siitä ilmauksia "Lasarus nukkuu" ja " herättämään unesta”.
Jesus walked to Bethany through Judea with his disciples, which were astonished of that, because the Jews had tried earlier to stone him (John. 11: 7). On the journey they discussed of Lazarus. Jesus knew already that Lazarus was dead, because he said "I go and awake him" (John. 11: 11). Jesus really knew that Lazarus was dead, but however he used the words "Lazarus sleeps" and "awake him”.
Jeesus tunsi ystävänsä Lasaruksen, ja että Lasarus uskoi Kuoleman Voittajaan, joka Jeesus itse oli, sillä Perkeleellä ei ollut mitään osuutta häneen (Joh. 14: 30). Jeesus tiesi, että samalla tavalla kuin hän itse tulisi antamaan elämänsä ja ottamaan sen takaisin (Joh. 10: 17, 18), hän Elämän Ruhtinaana ja Kuoleman Voittajana voisi antaa Lasarukselle hengen takaisin. Siksi kuolema merkitsi Jeesukselle pelkkää ohimenevää välivaihetta, jonka aikana kuollut henkilö ei tiedä mitään tämän maailman asioista ja tapahtumista (Saarn.9: 5, 6, 19), ja siksi tuota kuolemantilaa voi hyvin verrata nukkumiseen ja uneen.
Jesus did know Lazarus and that Lazarus believed in the Winner of Death, which Jesus was himself, for the Devil didn't have anything in him (John 14: 30). Jesus knew that he was able to give a new life to Lazarus in the same way as he was able to give his own life and take it back again (John 10: 17, 18). Therefore the death was only an episode for Jesus; a time when a dead person doesn't know anything of the things and affairs happening on the earth (Ecc. 9: 5, 6, 10), and for that reason he compared death with dream and sleeping.
Betaniassa Jeesus sai oivan tilaisuuden opettaa Lasarusta itkeville ja sureville omaisille ja ystäville ylösnousemuksen salaisuuksia. Ylösnousemus ei ollut mikään tuntematon käsite heille, vaikka elettiin pääsiäisaamun ihmettä edeltävää aikaa. Martta tunnusti uskovansa ylösnousemukseen (Joh. 11: 24), mutta Jeesus edellytti häneltä syvempää uskoa; uskoa häneen itseensä, joka ON ylösnousemus ja elämä (Joh. 11: 25). Raamatussa ei kerrota kovinkaan paljon Jeesuksen ja Lasaruksen suhteesta, mutta minusta on aivan ilmeistä, että Lasarus tunsi Mestarinsa syvällisemmin kuin hänen sisaruksensa. Lasarus uskoi Jeesukseen Kuoleman Voittajana, ja Jeesus puolestaan tiesi sen, ja siksi Lasarus sai erikoisen armon kokea ylösnousemuksen (Joh. 11: 43, 44).
Jesus had a great possibility to teach the secrets of the resurrection to the weeping people in Bethany. Resurrection was not an unknown title for them, although they were living before the Easter morning. Martha confessed that she believed in resurrection (John 11: 24), but Jesus meant a deeper belief; belief in him, who IS the resurrection and the life (John 11: 25). We don't know very much about Lazarus and Jesus, but I think it's quite obvious that Lazarus did know his Master better and deeper than his sisters did. Lazarus believed in Jesus as a Winner of death, and Jesus knew that, and therefore Lazarus was allowed to have a merciful resurrection (John 11: 43, 44).
Tämän samanlaisen ihmeen saavat kokea omalla kohdallaan todeksi kaikki ne, jotka ovat tehneet myönteisen valinnan Jumalan järjestämään pelastumismahdollisuuteen (Joh. 3: 16). Se joka uskoo Jeesukseen omien syntiensä sovittajana ja kuolemantuomionsa sijaiskärsijänä, tulee heräämään kuolemasta "elämän ylösnousemuksessa". Mutta se, joka on katsonut Jumalan tarjouksen ylen ja rakentanut itselleen oman pelastumisuskon, tulee valitettavasti nousemaan kuolemasta vasta "tuomion ylösnousemuksessa" (Joh. 5: 28, 29), joka toteutuu tuhat vuotta myöhemmin kuin "elämän ylösnousemus" eli "ensimmäinen ylösnousemus" (Ilm. 20: 5, 6).
The same kind of resurrection will happen also to those have chosen to believe in God's plan of salvation in Jesus (John 3: 16). He who believes in Jesus as a redeemer of his sins and as a surrogate victim of his judgment of death shall be awoke from death in "the resurrection of life". But he who has rejected God's gift and made a salvation truth of his own shall rise from death not before but in "the resurrection of damnation" (John 5: 28, 29), which shall occur a thousand years later than "the resurrection of life" or "the first resurrection" (Rev. 20: 5, 6).
Jos "elämän ylösnousemus" on "ensimmäinen ylösnousemus", niin luonnollisesti "toinen ylösnousemus" on "tuomion ylösnousemus. Tuomio tapahtuu maailman lopussa (Room. 14: 12; 1. Kor. 4: 5; 2. Kor. 5: 10; Ilm. 20: 12; 21: 27) Jumalan Suurena Päivänä (Sef 1: 14), jolloin Jeesus antaa jokaiselle palkan heidän tekojensa mukaan (Ilm. 22: 12). Jumalan Suuri Päivä on tuhannen vuoden mittainen (2. Piet. 3: 8), ja se tapahtunee noin kuusi tuhatta (vrt. kuusi luomispäivää) vuotta luomisen jälkeen. Jumalan Suuri Päivä alkaa "elämän ylösnousemuksella" ja päättyy "tuomion ylösnousemuksella”.
If "the resurrection of life" is called "the first resurrection" in the Bible, naturally "the second resurrection" is "the resurrection of damnation" Damnation or judgment will happen in the end of the world (Romans 14: 12; 1. Cor. 4: 5; 2. Cor. 5: 10; Rev. 20: 12; 21: 27) in God's Great Day (Zeph. 1: 14), when Jesus will reward every man according to his own works (Rev. 22: 12). God's Great Day will last a thousand years (2. Peter 3: 8), and it will take place about six thousand years (compare: six creation days) after creation. It will begin with "the resurrection of life" and end with "the resurrection of damnation”.
Tuomion hetki tulee olemaan hyvin ainutkertainen hetki maailman ja ihmiskunnan historiassa, sillä silloin on koolla yhtä aikaa koko ihmiskunta, siis kaikki ihmiset, jotka ovat eläneet tämän maan päällä. Kaikki kuoleman kokeneet ihmiset nukkuvat siis Jumalan Suureen Päivään saakka kuullakseen sitten kaikkien läsnäollessa Jumalan lopullisen tuomion. Johannekselle näytettiin Patmos-saarella etukäteen Jumalan Suuri Päivä, ja hän kirjoitti saamastaan näystä Ilm. 20: 12 - 15. Johannes kutsui Jumalan antamaa tuomiota "toiseksi kuolemaksi" (Ilm. 20: 14). Toinen kuolema on kaikkien niiden osa, jotka ovat hylänneet Jumalan järjestämän pelastumismahdollisuuden Jeesuksessa (Joh. 3: 16). Toisesta kuolemasta ei ole enää minkäänlaista ylösnousemusta eikä paluuta elämään. Se on ikuinen kuolema eli ero Jumalasta, joka on Elämä ja sen lähde.
The damnation or the judgment shall be the most unique moment in the history of the world and the mankind, for there shall be present every human being, who has once lived on this earth. All dead people shall sleep until God's Great Day and will be awoke then to listen God's final judgment. John was allowed on the isle of Patmos to see in advance God's Great Day and he wrote about it in Rev. 20: 12 - 15. John called God's judgment "the second death" (Rev. 20: 14). The second death will be given to those, who didn't accept God's plan of salvation in Jesus (John 3: 16). There will not be any resurrection from the second death nor any return to life. It's an eternal death or parting from God, who is Life and the source of it.
Näemme myös kasvikunnassa aivan samanlaisen lainalaisuuden kuin ihmiskunnan kohdalla vallitsee. Kun siemen kylvetään maahan, se kuolee, mutta kuolemansa kautta se tuottaa uuden taimen, joka kantaa uutta hedelmää (Joh. 12: 24). Ensimmäistä kuolemaa, jota Jeesus kutsui nukkumiseksi ja uneksi, ei kuitenkaan voi kuvata nisun jyvän kuolemisella, joka on edellytyksenä uudelle elämälle ja kasvulle. Eiväthän kaikki kuolleet tule saamaan Jumalalta oikeutta uuteen elämään. Nisun jyvän kuoleminen on sen sijaan vertaus vanhan ihmisen kuolemisesta eli ihmisen sisäisestä muutoksesta (Ef. 4: 22 - 24), joka on edellytys uudelle elämän mahdollisuudelle Jumalan uudeksi luomassa maassa (Ilm. 21: 1 - 4).
We can see also in the nature the similar laws as in the mankind. When we sow the seed to the ground, it will die, but through the death it will bring a new plant, which brings new fruits (John 12: 24). The first death, which Jesus called dream and sleeping, can't be symbolize by the death of a seed, which is a condition for new life and growing. All the death people are not allowed to give a new life, aren't they. The death a of a seed is a symbol of the death of the old man and the inner change (Eph. 4: 22 - 24), which is the condition of the new life in the new earth God will create (Rev. 21: 1 - 4).
Luciferin alias Saatanan väite, ettei hyvän- ja pahantiedonpuun hedelmän nauttiminen toisi mukanaan kuolemaa, on todella suuri emävalhe. Kuolema tuli koko luomakunnan osaksi, kun Adam ja Eva valitsivat väärin. Kauheinta on kuitenkin toinen kuolema, josta ei ole enää milloinkaan paluuta elämään. Sen kuoleman tulee kokemaan myös itse Saatana.
It is a real whopper of Lucifer alias Satan that "ye shall not surely die"! Every man has to die; so it has been since Adam and Eve. But the most awful thing is the second death, which is the final end to the life. It will be also Satan's destiny.
