Suurin siunaus = The greatest blessing

Luomisessa Jumala teki ihmisen maa-ainesten sisältämistä mineraaleista. Puhallettuaan upeaan taideteokseensa elämän hengen, syntyi liikkuva, puhuva, ajatteleva ja luova ihminen, jolla oli mahdollisuus elää täydellistä ja tasapainoista elämää ikuisesti ja kehittää Luojaltaan saamiaan kykyjä rajattomasti. Kuolemattomuus, joka on tässä katoavaisuuden maailmassa varmaan eniten tavoiteltu asia, loppui Eedenin kunnailla kuitenkin ensimmäisen ihmisparin väärän valinnan seurauksena. 

In the creation God made man of the minerals from the ground. His splendid art work became a moving, speaking, thinking and creating man after God had breathed into his nostrils the breath of life. He had a possibility to live perfectly and to have well-balanced life for ever while developing without bounds his abilities and faculties. Immortality, which is the most wanted thing in this lost world, turned to mortality in Eden after a wrong choice of the first human couple. 

Syntiinlankeemuksen seurauksena Jumalan ihmisparille langettamista kirouksista kuolema on hirvittävin. Sen vaikutuksesta ikuiseksi tarkoitettu ihminen joutuu kokemaan sairauksien riuduttavan vaikutuksen kehossaan ja vanhenemisen seurauksena elintoimintojen vähittäisen hidastumisen ja sammumisen. Lahoava ruumis on laskettava takaisin maahan, mistä se on otettukin. Jumalan täydellinen maailma on muuttunut epätäydelliseksi. 

The worst curse because of the fall is death. For that reason we must suffer from diseases and their consuming effects in our body and from the results of getting older with the retardation and the quenched vital functions. The decaying body must be descended back to the ground. God's perfect world has become imperfect. 

Ihmisen ongelmat ovat kuitenkin aina Jumalan mahdollisuuksia. Kaikkitietävä Jumala varautui mahdollisiin ongelmiin jo maailman luomisessa. Suunnitellessaan ihmistä hän näki jo kauas tulevaisuuteen; päivään, jollon Jumala itse tulisi ihmiseksi Jeesuksessa. 

The problems of mankind are always possibilities to God. The omniscient God was ready for the potential problems even in the creation. When making the plans of man he saw very far to the future; until the day, when he was to descend to be a man in Jesus. 

Ihmiseksi tulleen Jeesuksen tehtävä oli kumota kirouksen voima; voittaa kuolema ja palauttaa ihmiskunnalle oikeus ja mahdollisuus ikuiseen ja täydelliseen elämään. Siinä tehtävässä hänen oli onnistuttava täydellisesti voittamaan kaikki Saatanan hänelle asettamat kiusaukset anamatta tälle vähääkään periksi ja tekemättä minkäänlaisia kompromisseja Pahuuden ruhtinaan kanssa. Kuoleman voittaminen tapahtui hänen jokapäiväisessä elämässään. Saavutettuaan voiton jokaisessa kiusauksen hetkessä Jeesus saattoi sanoa rauhallisin mielin ennen kuolemaansa : "maailman ruhtinas tulee, ja minussa hänellä ei ole mitään" (Joh. 14: 30). Jeesuksen täydellinen elämä takasi hänelle voiton kuolemasta ja Perkeleen vallasta! Kuolemalla ei ollut valtaa Jeesukseen! Kuolema ei voinut pitää häntä otteessaan! 

The task of Jesus as a man was to councel the power of the curse; to win death and to restore the right and the possibility of eternal and perfect life for the mankind. In that task he had to succeed perfectly to win Satan's all temptations and to live without giving up and without making any compromises with the Prince of evil. To win death meant to him victory in his daily life. When gaining the victories in his daily life Jesus was able to say before his crucifixion:"for the prince of this world cometh, and hath nothing in me" (John 14:30). The perfect life of Jesus was the guarantee to his victory from the death and from Devil's power! The death did not have any power over Jesus! The death could not take him!

Kuolema merkitsi Jeesukselle ennennäkemättömän raskaita kokemuksia langenneiden henkivaltojen ja jumalattomien ihmisten raivon ja rienan kohteena. Hänen oma puhdas elämänsä ei ansainnut kuolemanrangaistusta. Jeesus astui kuoleman kauhuihin täysin vapaaehtoisesti langenneen ihmiskunnan puolesta. Jeesus ilmaisee sen näin:"Sentähden Isä minua rakastaa, koska minä annan henkeni, että minä sen jälleen ottaisin" (Joh. 10: 17). Kaikkitietävä Jumala näki jo aikojen aamuna, miten hirvittävän vastuksen Lucifer (Saatana) tulisi antamaan ja miten raivoisa taistelu tulisi olemaan. Mutta siitä huolimatta Jumala oli valmis suorittamaan pelastavan tekonsa ihmiskunnan hyväksi. 

Jesus had extra hard experiences as being the object of the rage and the insult of the fallen demons and the ungodly people. The pure life of his own did not deserve the punishment of death. Totally voluntarily Jesus descended to the horrors of death for the mankind. Jesus said: "Therefore doth my Father love me, because I lay down my life, that I might take it again" (John 10: 17). The omniscient God did saw even in the morning of the times how intensely Lucifer (Satan) would resist him and how furious the fight will be with him. But in spite of all this God was ready to fulfil his saving deed for the mankind. 

Jumalan alentuminen pelastamaan ihmiskuntaa on lähes uskomaton asia! Kuka meistä olisi valmis vastaavaan; luopumaan kakesta, panemaan kaiken yhden kortin varaan, elämään Saatanan jatkuvassa pommituksessa ja hänen raivoisan vihansa kohteenaan, kärsimään kuoleman toisten edestä ja luovuttamaan voittonsa ansiot toisten hyväksi. Eihän tällainen epäsankarikertomus voi saada kannatusta tässä maailmassa! Vai voiko? Työ on kuitenkin tehty, voitto kuolemasta on jo hankittu ja se on tarjolla jokaiselle. Jumala oli valmis suorittamaan tuon käsittämättömän raskaan urakan siinäkin tapauksessa, vaikka maailmassa ei olisi kuin yksi ihminen, joka tahtoo hyötyä hänen teostaan. "Sillä niin on Jumala maailmaa rakastanut, ettei yksikään, joka häneen uskoo, hukkuisi, vaan hänellä olisi iankaikkinen elämä" (Joh. 3: 16). 

Is it possible for us to believe that God himself descended to save the mankind! Who is willing to do the same; to leave off everything, to set all upon one card, to live under Satan's continued attacts and as an object of his furious hate, to die for others and to leave the merits of the victory to the others? This kind of antiherostory is not woth of believing in this world, isn't it! It has been done however, the victory from the death is true, and everyone may get it. God was willing to fulfil this extra hard task even if there were at least one man, who wants to get God's victory as his own. "For God so loved the world, that he gave his only begotten Son, that whosoever believeth in him should not perish, but have everlasting life" (John 3: 16). 

On siis mahdollista vaihtaa tämä vajavainen ja kuolemaan johtava elämä täydelliseen ikuisuuteen! Mielestäni tarjolla on uskomattoman upea vaihtokaupan mahdollisuus! 

It truely is possibly to give up this imperfect life leading to death and to receive eternal and perfect life. I think it really is a splendid alternative!

Valitse siunaus = Choose blessings

Kuten edellisessä kirjoituksessani totesin, elämme kirotulla maaperällä. Mutta armollinen Jumala ei ole unohtanut meitä kirousten kurimukseen, vaan hän on valmistanut meille mahdollisuuden saada osaksemme taivaallisia siunauksia, jos vain niin tahdomme. 

As I said in my former writing we are living on a cursed planet. But our gracious God hasn't forget us in a maelstrom of the curses. He has made us a possibility to get heavenly blessings as our own, if we will so. 

Juuri ennen kuolemaansa Mooses välitti Israelin kansalle Jumalan vetoomuksen: "Minä otan tänä päivänä taivaan ja maan todistajiksi teitä vastaan, että minä olen pannut sinun eteesi elämän ja kuoleman, siunauksen ja kirouksen. Niin valitse siis elämä, että sinä ja sinun jälkeläisesi eläisitte" (5. Moos. 30: 19). Omakohtaisen valinnan kautta on siis mahdollista tässä kirotussa kuolemanvarjon maassa saada osakseen siunaus, joka merkitsee ikuista elämää, ja välttyä siten ikuiselta kuolemalta. 

Just before Moses died he brought to the Israelis God's appeal:"I call heaven and earth to record this day against you, that I have set before you life and death, blessing and cursing: therefore choose life, that thou and thy seed may live" (Deut. 30: 19). Therefore by making one's own choice it is possible to get blessing even in this land of death's shadow. It means a possibility of eternal life. It means to avoid eternal death. 

Vanhassa Testamentissa kerrotaan henkilöistä, jotka saivat osakseen Jumalan erikoisen siunauksen. Heistä ensimmäisenä mainitaan Nooa ja hänen kolme poikaansa Seem, Haam ja Jaafet. Koko maanpiiriä koetelleen tuhoisan vedenpaisumuksen jälkeen he olivat ainoat elossa olevat miehet. Tuhotulva oli hävittänyt kaikki muut ihmiset maan päältä paitsi Nooan perheen 8 jäsentä. Luulisin heidän olleen hyvin kiitollisia Jumalalle ihmeellisestä pelastumisestaan 5 kuukautta kestäneen rajumyrskyn kourista. Mutta uskon heidän olleen myös järkyttyneitä nähdessään sen kaiken hirvittävän kaaoksen, mikä maan pinnalla odotti heitä heidän astuessaan ulos arkin suojaavien seinien sisältä. Sellaisen näyn edessä saattaa mieli masentua niin, että menettää elämisenhalun kokonaan. Mutta tässä koettelemuksen hetkessä Jumala oli läsnä "ja ... siunasi Nooan ja hänen poikansa ja sanoi heille: "Olkaa hedelmälliset ja lisääntykää ja täyttäkää maa"(1. Moos. 9: 1). Tämä Jumalan siunaus on vaikuttanut meidän päiviimme saakka, ja sen vaikutuksesta me kaikki olemme saaneet syntyä ja nähdä päivänvalon. 

It's told in the Old Testament of persons, who got a special blessing from God. Noah is the first as mentioned and his three sons; Shem, Ham and Japhet. They were the only men living on earth after the flood, which came over the whole world. The flood had annihilated all people except 8 members of Noah's family. I think they were thankful to God of their rescue from the 5 months' heavy storm. But I believe they were also shocked when seeing the terrible chaos waiting for them outside of the ark. Man's mind may be totally discouraged and one's will to live may be lost in such a case. But God was present at this moment of trial and he blessed Noah and his sons and said to them:"Be fruitful, and multiply, and replenish the earth" (Gen. 9: 1). This blessing of God has had an effect until our days, and everyone of us has been born as a result of this blessing. 

Meistä saattaa näyttää siltä, että Jumalan Edenissä antama lupaus "vaimon siemenestä" (1. Mooos. 3: 15) oli vähällä tuhoutua globaalin vedenpaisumuksen yhteydessä. Mutta Jumala tiesi mitä tekee. Hiukan vajaat 300 vuotta vedenpaisumuksen jälkeen Kaldean Uurissa eläneelle Terahille syntyi Abram, joka sai osakseen Jumalan ihmeellisen siunauksen. Kutsuessaan Abramin lähtemään sukunsa keskeltä hänelle varaamaansa maahan Jumala lupasi tehdä Abramista suuren kansan ja siunata hänet siunaukseksi kaikille kansoille (1. Moos. 12: 1-3; 18: 18; 22: 17, 18). Satoja vuosia myöhemmin Abramin (myöhemmin Aabraham) sukuun syntynyt Jeesus Kristus oli tuo kaikille kansoille luvattu siunaus (Matt. 1: 1 - 17). 

It might seem to us that the promise of "woman's seed"which God gave in Eden (Gen.3: 15) was about to be ruined with the global flood. But God knew what he was doing. About 300 years later Abram was born to Terah in Ur of the Chaldees, and he got a special blessing from God too. When calling Abram to get out from his kindred and his father's house to the country he has reserved to him God promised to make of him a great nation and to bless him to be a blessing to all nations (Gen. 12: 1 3; 18: 18; 22: 17, 18). The blessing to all nations was Jesus Christ who was born to Abram's (called Abraham later) family (Matthew 1: 1 - 17) some hundred years later. 

Mitä olisi tapahtunut, jos Nooa tai Aabraham olisi kieltäytynyt Jumalan kutsusta ja siitä tehtävästä, jonka Jumala heille valmisti. Kiitos Jumalalle ja kiitos heille molemmille siitä, että he valitsivat Jumalan tarjoaman siunauksen. Pelkistettynä voisimme ajatella, että Nooan valinnan seurauksena olemme jokainen saaneet tämän ajallisen elämän mahdollisuuden, ja Aabrahamin valinnan seurauksena meille on tarjolla ikuisen elämän mahdollisuus Jeesuksessa. Lopullinen valinta jää kuitenkin meille itsellemme. Kumman siis valitsisin; siunauksen vai kirouksen, elämän vai kuoleman? Mitä vastaamme Jumalan tarjoukseen? Mikä on minun suhteeni Jeesukseen? 

What might have happened if Noah or Abraham had refused to accept God's call and to leave the task God had reserved to them? Thanks to God and to both of them for that they did accept the blessing which God offered to them. Actually we may say that as a result of Noah's choice we have got a possibility of this mortal life, and as a result of Abraham's choice we have a possibility to the eternal life in Jesus. Everyone must do the final choice however. What is my choice then; blessing or cursing, life or death? What shall we answer to God's offer? What is my relationship to Jesus?

Siunausten tarpeellisuus = The necessity of the blessings

Erilaiset uskonnolliset tavat lähestyä Jumalaa, jopa lepyttää häntä, samoin kuin jokapäiväisessä kielenkäytössämme vakiintuneet rauhan, onnen, terveyden, menestyksen yms. toivotukset osoittavat, että ihmiskunta halajaa siunausta, jotakin hyvää ja onnellista asiaa jokapäiväiseen elämäänsä. Siunauksen, onnen ja hyvän loputon tarve kertoo puolestaan siitä, että elämästämme puuttuu jotakin oleellista! 

All kinds of religious manners for to come near to God, even to conciliate him, show that the mankind is desiring blessings, some good and happy affair to the daily life. Likewise many wishes in our languages prove the same thing; the wishes of peace, happiness, healthy, welfare and so on. The need of such good things tells that our life is lacking something very essential! 

Näin on tilanne tänä päivänä ja näin se on aina ollut. Vai onko sittenkään? Raamatun ensimmäisessä luvussa kerrotaan siitä, miten maailma ja maailmankaikkeus on saanut alkunsa Luojan suunnitelmasta. Kun Jumala luomisenaamuna "katsoi kaikkea tekemäänsä...kaikki oli sangen hyvää" (1. Moos. 1: 31). Kaikki oli siis siunattua Jumalan kädestä lähdettyään (1. Moos. 1: 22, 28; 5: 2). Mikä sitten muutti kaiken epätäydelliseksi ja onnettomaksi? 

This is the situation now, and in this way it has always been. Or hasn't it? It's told in the first chapter of the Bible, how this world and the whole universe began from the Creator's scheme. When "God saw every thing that he had made" in the creation's morning, "behold, it was very good" (Gen. 1 : 31). Every thing was blessed by God in the beginning (Gen. 1: 22, 28; 5: 2). What for all things changed to imperfect and unhappy? 

Löydämme vastauksen tähän kysymykseen muutaman jakeen jälkeen. Jumalan luoman maailman täydellisyyden ja onnen säilymisen edellytys oli kaikkien luotujen luottamus elämän antajaan, Jumalaan. Tämä luottamus oli rikkoutunut jo taivaassa enkelten keskuudessa (Ilm. 12: 7-9) ennen ihmisparin luomista Luciferin johtamassa kapinassa. Sama "lohikäärme" joka oli villinnyt kapinaansa taivaan enkeleistä kolmanneksen (Ilm. 12: 4) onnistui oveluudellaan viekoittelemaan myös Edenin täydellisessä siunauksessa elävän ihmisparin (1. Moos. 3: 1-6). 

We can find an answer some verses later. The precondition for keeping on perfection and happiness was every creature's confidence in God, who gave us the life. This confidence has been broken already in the heaven among the angels (Rev. 12: 7-9) before the creation of man in a rebellion under Lucifer. The same "dragon" who has stirred up the third part of the angels (Rev. 12: 4) succeeded by his cunning to tempt also the first man and woman living in Eden's perfect blessings (Gen. 3: 1-6).

Adamin ja Evan syntiinlankeemuksen seurauksena Jumala jakoi vastaluodun ja täydellisen luomakunnan ylle kirouksien sarjan. Jumalan ensimmäinen kirous kohdistui "käärmeeseen", kapinan lietsojan (Luciferin) rikoskumppaniin. Meille ei kerrota, mikä kaikista Jumalan luomista eläimistä oli se, joka suostui toimimaan Luciferin "valepukuna". Joka tapauksessa sen on täytynyt olla erikoisen kaunis ja viehättävä kiinnittääkseen Edenin puutarhassa käyskentelevän Evan huomion ja houkutellakseen hänet yksin hyvän- ja pahantiedon puun luokse. Käärmeeksi tuo eläin muuttui vasta Jumalan kirottua sen. Tämä tosiasia ilmenee selvästi Jumalan sanoista tuolle "houkutuslinnulle": "Koska tämän teit, kirottu ole sinä kaikkien karjaeläinten ja kaikkien metsän eläinten joukossa. Vatsallasi sinun pitää käymän ja tomua syömän koko elinaikasi" (1. Moos. 3: 14). Tällä tavalla Jumalan täydellinen maailma sai ylleen ensimmäisen kirouksen, joka kohdistui eläinkuntaan. Joku siivellinen ja kauneutensa tähden ihailua herättävä lintu muuttui lähes kaikkien inhoamaksi matelijaksi. 

As a result of the Fall God shared over the freshly created and perfect creation a set of curses. God's first curse was turned to "the serpent", to the crime partner of the leader of the rebellion (Lucifer). It's not told us what was the animal (of all those that God created), which granted to be Lucifer's "feigned dress". Actually it must have been extraordinary beautiful and charming creature for to arouse Eva's attention and to tempt her to come alone to the tree of the knowledge of good and evil. It turned to be a serpent not until after God's curse. We can find this fact in God's words to "the decoy bird":"Because thou hast done this, thou art cursed above all cattle, and above every beast of the field; upon thy belly shalt thou go, and dust shalt thou eat all the days of thy life" (Gen. 3: 14). In this way God's perfect world got the first curse above it, and it was directed to the animals. Some bird being beautiful and admired turned to be a reptile, which is detested almost by everyone. 

Tottelemattomuutensa seurauksena Eva alistettiin Adamin vallan alle ja hän joutui kokemaan ylimääräistä kipua omassa ruumiissaan raskauden ja synnyttämisen johdosta. Jumala sanoi Evalle: "Minä teen suuriksi sinun raskautesi vaivat, kivulla sinun pitää synnyttämän lapsia; mutta mieheesi on sinun halusi oleva, ja hän on sinua vallitseva" (1. Moos. 3: 16). Raskauteen ja synnyttämiseen liittyvät kivut ja tuskat eivät olleet siis kuuluneet Jumalan suunnittelemaan täydellisen hyvässä maailmassa ennen syntiinlankeemusta. Samoin ei myöskään miesten ja naisten välinen epätasa-arvo. Nämä kiroukset ovat seurausta Evan tottelemattomuudesta ja kohdistuvat naisen eli elämän jatkajan ja synnyttäjän kautta koko ihmiskuntaan. 

As a result of her disobedience Eva was subjected to Adam and she has to suffer of extra pain in her body as pregnant and when giving birth to her children. God said to Eva: "I will greatly multiply thy sorrow and thy conception; in sorrow thou shalt bring forth children; and thy desire shall be to thy husband, and he shall rule over thee" (Gen. 3: 16). The pain and sorrow with pregnancy and birth giving were not in the God's plan in the perfectly good world before the Fall. Likewise the inequality between men and women was not his project. All these curses are the result of Eva's disobedience and they are directed to the whole mankind through a woman as a birth giver. 

Syntiinlankeemuksesta johtuva kolmas kirous kohdistui maahan. Ensimmäinen ihminen, Adam, oli otettu maasta, niin kuin hänen nimensäkin kertoo; heprean kielen sana "adama" = "maa". Adamin tottelemattomuuden synnin seurauksena maan kasvuolosuhteet ja tuotto muuttuivat epäedullisiksi. Jumalan sanoissa Adamille näkyy laajamittainen kirous: "Koska kuulit vaimoasi ja söit puusta, josta minä kielsin sinua sanoen:'Älä syö siitä', niin kirottu olkoon maa sinun tähtesi. Vaivaa nähden sinun pitää elättämän itsesi siitä koko elinaikasi; orjantappuroita ja ohdakkeita se on kasvava sinulle, ja kedon ruohoja sinun on syötävä. Otsasi hiessä sinun pitää syömän leipäsi, kunnes tulet maaksi jälleen, sillä siitä sinä olet otettu. Sillä maasta sinä olet, ja maaksi pitää sinun jälleen tuleman" (1. Moos. 3: 17-19). Adamin väärän valinnan vuoksi kuolema kohtasi kaikkea elollista; olkoon se kasvikuntaa, eläinkuntaa tai ihmiskuntaa. Näin Jumalan täydellinen maailma muuttui epätäydelliseksi. 

The third curse of the Fall was directed to the earth. The first human being, Adam, was taken from the earth according to his name: the Hebrew word "adama" means "earth". As a result of Adam's disobedience the ground's conditions of growth and production were changed to unprofitable. In God's words to Adam we can see a huge curse:"Because thou hast hearkened unto the voice of thy wife, and hast eaten of the tree, of which I commanded thee saying, Thou shalt not eat of it: cursed is the ground for thy sake: in sorrow shalt thou eat of it all the days of thy life; Thorns also and thistles shall it bring forth to thee; and thou shalt eat the herb of the field; In the sweat of thy face shalt thou eat bread, till thou return unto the ground; for out of it was thou taken: for dust thou art, and unto dust shalt thou return"(Gen. 3: 17-19). As a result of Adam's false choice death is everyone's destiny; no matter is it of plants, animals or human beings. This is how God's perfect world turned to imperfect. 

Näiden kolmen Edenissä annetun kirouksen lisäksi Jumala kirosi myöhemmin Kainin (1. Moos. 4: 11) ja Kanaanin (1. Moos. 9: 25). Erityinen Jumalan kirous kohdistuu myös jumalankuvantekijöihin (5. Moos. 27: 15), liitonrikkojiin (Jer. 11:3), niihin, jotka panevat turvansa ihmisiin (Jer. 17: 5), pettäjiin (Mal. 1: 14) sekä ahneisiin ja armottomiin ihmisiin (Sanal. 28: 27). 

Besides these three curses from Eden God gave later a curse also to Cain (Gen. 4: 11) and Canaan (Gen. 9: 25). A special curse is turned also to "the man that maketh any graven or molten image" (Deut. 27: 15), to "the man that obeyeth not the words of the covenant" (Jer. 11: 3), to "the man that trusteth in man" (Jer. 17: 5), to "the deceiver" (Mal. 1: 14) and to the greedy and to the merciless (Prov. 28: 27). 

Kirouksen seuraukset ovat kaikkien todettavissa. Profeetta Jesaja kuvaa kirouksen seurauksia näin: "Maa murehtii ja lakastuu, maanpiiri nääntyy ja lakastuu; kansan ylhäiset maassa nääntyvät. Maa on saastunut asukkaittensa alla, sillä he ovat rikkoneet lait, muuttaneet käskyt, hyljänneet iankaikkisen liiton. Sentähden kirous kalvaa maata, ja sen asukkaat syystänsä kärsivät..." (Jes. 24: 4-6). Kirouksia ja niiden seurauksia kuvailee myös profeetta Jeremia: "Sillä maa on täynnä aviontikkojia, maa murehtii kirouksen tähden, erämaan laitumet kuivuvat; he rientävät pahuuteen, ja heidän väkevyytensä on väärä meno" (Jer. 23: 10). 

Everyone can see the results of the curses. Isaiah descripes the results of the curses: "The earth mourneth and fadeth away, the world languisheth and fadeth away, the haughty people of the earth do languish. The earth also is defiled under the inhabitants thereof; because they have transgressed the laws, changed the ordinance, broken the everlasting covenant. Therefore hath the curse devoured the earth, and they that dwell therein are desolate..." (Isa. 24: 4-6). Also Jeremiah describes the curses and their results: "For the land is full of adulterers; for because of swearing the land mourneth; the pleasant places of the wilderness are dried up, and their course is evil, and their force is not right" (Jer. 23: 10). 

Jokainen ihminen kipuilee elämän epätäydellisyyden keskellä ja käy omaa taisteluaan etsien ja odottaen siunausta, joka helpottaisi elämää ja toisi valoa ja toivoa siihen. Jumalan siunauksen tarpeen ja välttämättömyyden on varmaan jokainen saanut kokea elämänsä aikana. Voiko kirotussa maailmassa saada osakseen Jumalan siunauksia? 

Everybody has pains in the imperfection of this life and has a fight of his/her own when seeking and waiting for a blessing, which would help his/her life and bring light and hope to it. I think everyone has noticed the need and the necessity of God's blessings. Is it possible to get God's blessings in the cursed world?

UUSI TEEMA ALKAA = A NEW THEME BEGINS

Tästä eteenpäin teemani on SAPATTI, JUMALAN SIUNAUSTEN VÄLITTÄJÄ 

My new theme is THE SABBATH, THE MEDIATOR OF GOD'S BLESSINGS