Jumala kutsuu = God is calling

"Lähtekää siitä ulos, te minun kansani, ettette tulisi hänen synteihinsä osallisiksi ja saisi tekin kärsiä hänen vitsuksistansa. Sillä hänen syntinsä ulottuvat taivaaseen asti, ja Jumala on muistanut hänen rikkomuksensa" (Ilm. 18: 4, 5) 

"Come out of her, my people, that ye be not partakers of her sins, and that ye receive not of her plagues. For her sins have reached unto heaven, and God hath remembered her iniquities" (Rev. 18: 4, 5). 

"Jos joku kumartaa petoa ja sen kuvaa ja ottaa sen merkin otsaansa tai käteensä, niin hänkin on juova Jumalan vihan viiniä, joka sekoittamattomana on kaadettu hänen vihansa maljaan..." (Ilm. 14: 9, 10). 

"If any man worship the beast and his image, and receive his mark in his forehead, or in his hand. The same shall drink of the wine of the wrath of God, which is poured out without mixture into the cup of his indignation..." (Rev. 14: 9, 10).

Baal

Nimi Baal merkitsee hepreaksi "herra", ja se oli länsiseemiläisten kansojen tapa nimittää jumalaansa. Jokaisella paikkakunnalla oli oma Baalinsa, joka erotettiin muista jumalista liittämällä paikannimi Baalin nimeen. Baal oli hedelmällisyyden jumala (iso penis päässä). Baalia palvottiin korkeilla paikoilla taivaan jumalana. Israelilaisetkin omaksuivat Baalin palvonnan, jopa samaistivat Baalin ja Jahven. Profeettain toiminnan ansiosta Baalin palvonta syrjäytyi Jeehun ja Joosian aikoina. (Tietolähde: Otavan Iso Tietosanakirja, neljäs painos) 

The name Baal means in Hebrew "the lord", and by that name the western shemic people called their god. Every city had it's own Baal, and therefore the name of the city was added to Baal's name. Baal was the god of fertility (a huge penis on his head). Baal was worshiped on high places as a heavenly god. Also the Israelis adopted Baal, they even equated Baal and Yahweh. For the activity of the prophets Baal's worshiping was set aside in the times of Jehu and Josiah. 

Koska enemmistö Israelin ja Juudan kuninkaista oli ns. "pahoja kuninkaita", jotka eivät totelleet taivaan Jumalaa, on aiheellista kysyä: tuliko israelilaisten jumalanpalvelus Jeehun ja Joosian aikana puhdistetuksi kaikista Baalinpalvonnan jättämistä vaikutuksista? 

But when the majority of all the kings in Israel and Judah was so called "bad kings", who did not obey the heavenly God, we have a good reason to ask: did the prophets succeed to clean everything and all effects of the Baal's worshiping from the Israelis' ceremonies and religion? 

Koska myös kristillisissä seurakunnissa niiden hurskaalta näyttävän ulkokuoren alla sallitaan kaikenlaista seksisekoilua; insestiä, pedofiliaa, homoutta, lesboutta, irtosuhteita yms., on pakko esittää myös seuraavat kysymykset: Vaikuttaako Baal myös kristillisyydessä? Ruokkiiko kolminaisuusooppi Baalin hedelmällisyyskulttia kristillisyydessä? 

Also in Christianity under it's holy looking fasade it's allowed to have all kinds of sex: incest, pedophilia, homos, lesbians, adultery and so on. Therefore we must also ask: Does Baal live still in Christianity? Does the trinity feed Baal's cult of fertility in Christianity? 

Kunnian antamiseen Jumalalle (vrt. edellinen kirjoitus) liittyy myös pyhyys ja vanhurskaus. "Kukistunut, kukistunut on se suuri Babylon, joka haureutensa vihan viinillä on juottanut kaikki kansat" (Ilm. 14: 8). 

To give glory to God (compare the previous writing) is bound with holiness. "Babylon is fallen, is fallen, that great city, because she made all nations drink of the wine of the wrath of her fornication" (Rev. 14: 8). 

Jos tulkitsemme Johanneksen tekstin vain symbolisesti ja sanomme sen tarkoittavan ainoastaan seurakunnan ("vaimo" raamatullisessa kielenkäytössä) uskottomuutta Jumalalle ja langenneen seurakunnan ("portto") valheellisia oppeja, saatamme sallia seurakuntien jäsenten riettailla halunsa mukaan. Teksti ei voi olla pelkkää symboliikkaa aikana, jolloin naidaan, naitetaan ja harrastetaan seksiä kuin konsanaan Sodomassa ja Gomorrassa! 

If we say that this text is only symbolic and it means the unfaithfulness of the church ("wife" in the Bible) to God and the false doctrines of the fallen church ("harlot"), we may allow the church members to do impurities as they will. The text can't be only symbolic in time, when people are marring, giving in marriage and having sex just like in Sodom and Gomorrah!

Jumalalle kunnia = Glory to God

"Peljätkää Jumalaa ja antakaa hänelle kunnia, sillä hänen tuomionsa hetki on tullut, ja kumartakaa häntä, jola on tehnyt taivaan ja maan ja meren ja vetten lähteet" (Ilm. 14: 7). 

"Fear God, and give glory to him; for the hour of his judgment is come: and worship him that made heaven, and earth, and the sea, and the fountains of water" (Rev. 14: 7). 

Huomio: * Maailmankaikkeuden tekijä on hän, joka sanoo: "MINÄ OLEN" = "EHJEH" * Hän siunasi sapatin ikuisesti * Hänen kunnioittamisensa merkitsee hänen nimensä ja päivänsä pyhittämistä 

Attention: * The whole universe has been done by him, who says: "I AM" = "EHYEH" * He blessed the sabbath for ever * To give him glory is to keep holy his name and his day

Sapatin rauhaa! = Sabbath Shalom!

Suuri osa ihmiskuntaa on parhaillaan valmistautumassa viettämään joulua. Joulutervehdyksiä vaihdetaan sukulaisten ja ystävien välillä. Kodeissa siivotaan, leivotaan ja tehdään uupumukseen saakka kaikenlaisia valmisteluja yhden hetken juhlistamiseksi. Suunnattomat määrät rahaa käytetään lahjojen ostamiseen. Lahjapaketit vaihtuvat kädestä käteen jouluaattona. Kun paketit ovat sitten avattu ja lahjat nähty, jouluruuat syöty ja joululaulut laulettu, joulu on taas ohi yhdeksi vuodeksi. 

A large part of mankind is going to celebrate Christmas again. Christmas greetings have been send to relatives and friends. People are cleaning, baking and making all kinds of things for one short moment of celebration. They have used lot of money for Christmas gifts. Then on Christmas Eve they'll give the presents to each other. When the packets have been opened and the presents have been seen, when the Christmas goodies have been eaten and the Christmas songs have been sung, Christmas is over again for a year. 

Anteeksi, unohtuiko jotakin? Mikä se joulu oikein on? Eikös juhlan pitäisi olla aaton jälkeen? Siis minkä juhlan? Onkohan se jonkun syntymäpäivä? Siis kenen? Tai siis minkä? Totta. Joulunahan kyllä puhutaan seimenlapsesta tarkoittaen sillä maailmaan syntynyttä Vapahtajaa, Jeesusta. Mutta kuka tietää, milloin hän syntyi? Vain Jumala korkeudessa! Ja sen verran mekin voimme tietää, että Jeesus ei syntynyt ainakaan joulun aikaan. 

But did we forget something? What does Christmas mean? I think the celebration is after the Eve! Is Christmas someone's birthday? Whose? Or what is it? At Christmas we do speak about the baby born in a manger and we are meaning the Redeemer, Jesus. But who knows, when was he born? Only God in the highness! But even we may know that Jesus was born never at Christmas.

Mikä sitten on maailman juhlinnan kohteena joulukuun 25. päivänä joka vuosi? Kummallista kyllä se on aurinko! Päivät alkavat jälleen pidentyä ja valon määrä lisääntyä, kun saavutamme joulukuun 25. päivän. Aurinko on ollut kautta aikain juhlinnan kohde juuri joulukuun 25. päivänä pakanakulttuureissa! Onko Jumalan lapsen aiheellista osallistua tällaiseen juhlaan? Sen kysymyksen voi jokainen ratkaista omalla kohdallaan parhaaksi katsomallaan tavalla. Mutta aivan yhtä vähän kuin joulupukki on todellisuutta tai joulu on Jeesuksen syntymäpäivä, aivan yhtä vähän sunnuntai on Jumalan pyhittämä sapatti! Jumalan lapsella ei oikeastaan ole muita juhlia kuin sapatti, mutta se onkin sitten joka seitsemäs päivä! Siksi haluankin toivottaa: Sapatin rauhaa ikuisesti! 

What do we celebrate on the 25th of December every year? Oddly enough it is the sun! The days are getting longer again and we are having more light when we reach the 25th of December. In paganism they have always celebrated the sun! Does God's children have some reason for this kind of celebration? Every one can solve this problem as he/she likes. But just in the same way as the Santa Claus is not true and the Christmas is not the birthday of Jesus also Sunday is not the Sabbath, which God has blessed! God's children doesn't have any other celebrations as the Sabbaths, but we have it every seventh day! Therefore I want to wish you: Sabbath Shalom for ever!

Tehkäämme valintamme = Let's make our choice

"Katso, minä asetan tänä päivänä teidän eteenne siunauksen ja kirouksen; siunauksen, jos te tottelette Herran (EHJEH),teidän Jumalanne, käskyjä, jotka minä tänä päivänä teille annan, mutta kirouksen, jos te ette tottele Herran (EHJEH), teidän Jumalanne, käskyjä, vaan poikkeatte siltä tieltä, jota minä tänä päivänä käsken teidän vaeltaa, ja seuraatte muita jumalia, joita te ette tunne. Ja kun Herra (EHJEH), sinun Jumalasi, on vienyt sinut siihen maahan, jota sinä nyt menet omaksesi ottamaan, niin tee Garissimin vuoresta siunauksen vuori ja Eebalin vuoresta kirouksen vuori" (5. Moos. 11: 26 - 29). 

"Behold, I set before you this day a blessing and a curse; A blessing, if ye obey the commandments of the Lord (EHYEH) your God, which I command you this day: And a curse, if ye will not obey the commandments of the Lord (EHYEH) your God, but turn aside out of the way which I command you this day, to go after other gods, which ye have not known. And it shall come to pass, when the Lord (EHYEH) thy God hath brought thee in unto the land whither thou goest to possess it, that thou shalt put the blessing upon mount Ger-i-zim, and the curse upon mount E-bal" (Deut. 11. 26 - 29). 

Näin sanoi ikääntynyt Mooses Israelin kansalle juuri ennen kuolemaansa. Jumala halusi tehdä siunauksen ja kirouksen kansalleen hyvin konkreettiseksi. Vuoret, joita ei voi peittää ja jotka ovat alituisesti näkyvissä asetettiin muistuttamaan israelilaisia kuuliaisuuden ja tottelemattomuuden merkityksestä. Lukiessamme Israelin kansan historiaa Vanhan Testamentin kirjoista huomaamme kuitenkin, ettei Garissimin ja Eebalin alituinen läsnäolokaan saanut heitä muistamaan Jumalan sanoja. Kansa ontui alituiseen puolelta toiselle vuorotellen joko langeten tai tehden parannusta.

These are the words of an old Moses, which he uttered just before his death. God wanted to make blessings and curses very concrete to his people. The mountains which can't be covered and which are continually visible were set to remind the Israelis about the meaning of obedience and disobedience. When reading the history of the Israel we can't help noticing that even the existence of those two mountains did not help them to remember God's words. The Israelis were limping from side to side either falling or repenting. 

Noin kuusisataa vuotta myöhemmin Israelin kansa kokoontui Karmelin huipulle seuraamaan jännittävää näytelmää Elian, Jumalan profeetan, ja Baalin profeetojen välillä. Puheenvuorossaan kansalle Elia sanoi mm. "Kuinka kauan te onnutte molemmille puolille? Jos Herra (EHJEH) on Jumala, seuratkaa häntä; mutta jos Baal on Jumala, seuratkaa häntä" (1. Kun. 18: 21). 

About six hundred years later the Israelis were gathering on the top of the mount Carmel to follow an exciting spectacle between Elijah, the prophet of God, and the prophets of Baal. Elijah said among other things:"How long halt ye between two opinions? if the Lord (EHYEH) is God, follow him: but if Baal, then follow him" (1. Kings 18: 21). 

Epäjumala Baal ei antanut itsestään minkäänlaista merkkiä, vaikka 450 Baalin profeettaa huusivat ja hyppelivät aamusta puolipäivään saakka. Elian Jumala vastasi taivaasta näkyvästi ja kuuluvasti välittömästi Elian rukoukseen, sillä kerrotaan, että "silloin Herran (EHJEH) tuli iski alas ja kulutti polttouhrin, puut, kivet ja mullan sekä nuoli veden, joka oli ojassa (alttarin ympärillä)" (1. Kun. 18: 38). 

Baal didn't give any sign of himself, although 450 prophets of his shouted and jumped from morning even until noon. Elijah's God answered from heaven visibly and loudly immediately after Elijah's prayer, for it's said "Then the fire of the Lord (EHYEH) fell, and consumed the burnt sacrifice, and the wood, and the stones, and the dust, and licked up the water that was in the trench" (1. Kings 18: 38).

Kansa oli kauhun valtaama. "Kun kaikki kansa näki tämän, lankesivat he kasvoillensa ja sanoivat: Herra (EHJEH) on Jumala! Herra (EHJEH) on Jumala!" (1. Kun. 18: 39). Olisi luullut, että kaiken tämän jälkeen kansa olisi pysynyt kuuliaisena Jumalalle. Mutta toisin kävi. Jumalan oli langetettava kansansa ylle kirous, jonka hän oli jo kauan sitten asettanut helle varoitukseksi, ja josta Eebalin vuori (=kirouksen vuori) muistutti heitä jatkuvasti. Israel joutui katkerasti kokemaan, miltä tuntuu joutua Jumalan kiroamaksi. 

The Israelis were shocked. "And when all the people saw it, they fell on their faces: and they said. The Lord (EHYEH), he is the God; the Lord (EHYEH), he is the God" (1. Kings 18: 39). I think, after all these things they keep obeying God. But not. God had to cast the curses upon the Israelis, the curses he had long before set to be a warning for them, and which the mount Ebal (the mount of the curses) was continually reminding of. The Israelis had to experience bitterly, what are God's curses like. 

Heidän kohdallaan toteutui mm. tämä Mooseksen kautta annettu kirous:"Jos te ette vielä sittenkään kuule minua, vaan yhä käytte minua vastaan, niin minä kiivastuksessani käyn teitä vastaan ja kuritan teitä seitsenkertaisesti teidän syntienne tähden... Ja minä kukistan teidän uhrikukkulanne ja hävitän teidän aurinkopatsaanne ja panen teidän ruumiinne teidän kivijumalienne ruumiiden päälle, ja minun sieluni inhoaa teitä. Ja minä muutan teidän kaupunkinne raunioiksi ja hävitän teidän pyhäkkönne enkä mielisty teidän uhrienne tuoksuun. Ja minä hävitän maan, niin että teidän vihollisenne, jotka siinä asuvat, siitä tyrmistyvät. Mutta teidät minä hajotan kansojen sekaan ja ajan teitä takaa paljastetulla miekalla, ja teidän maanne tulee autioksi ja kaupunkinne raunioiksi. Silloin maa saa hyvityksen sapateistaan, niin kauan kuin se on autiona ja te olette vihollistenne maassa. Silloin maa lepää ja saa hyvityksen sapateistaan. Niin kauan kuin se on autiona, saa se levätä nauttien sitä lepoa, jota se ei saanut teidän sapatteinanne, asuessanne siinä" (3. Moos. 26: 27, 28, 30 - 35). 

The curse given by Moses became true with them: "And if ye will not for all this hearken unto me, but walk contrary unto me; Then I will walk contrary unto you also in fury; and I, even I, will chastise you seven times for your sins... And I will destroy your high places, and cut down your images, and cast your carcases upon the carcases of your idols, and my soul shall abhor you. And I will make your cities waste, and bring your sanctuaries unto desolation, and I will not smell the savour of your sweet odours. And I will bring the land into desolation: and your enemies which dwell therein shall be astonished at it. And I will scatter you among the heathen, and I will draw out a sword after you: and your land shall be desolate, and your cities waste. Then shall the land enjoy her Sabbaths, as long as it lieth desolate, and ye be in your enemies' land; even then shall the land rest; and enjoy her Sabbaths. As long as it lieth desolate it shall rest; because it did not rest in your Sabbaths, when ye dwelt upon it" (Lev. 26: 27, 28, 30 - 35). 

Pakkosiirtolaisuudesta säikähtäneet kansan johtajat laativat tiukkoja sääntöjä kansan noudatettavaksi, että Jumalan lain kirjain olisi toteutunut eikä sapattia olisi enää rikottu. Lain kirjaimen ulkonainen pitäminen johti kuitenkin sen hengen kuolemiseen. Tiukka sääntöjen pitäminen, jatkuva silmälläpidon alla oleminen ja tuomiohengen kyllästämä käyttäytymisen mittaaminen tappoi kokonaan Jumalan lain hengen, joka on RAKKAUS. Rakkaudettomat lainkiivailijat eivät ymmärtäneet enää sen enempää Jumalan lakia kuin temppeliä ja sen symboleitakaan. Koko jumalanpalvelusjärjestelmä kaipasi puhdistusta ja uudistusta. 

After the exile the leaders made exact orders for the people to obey to make the law respected and to remind the importance of the Sabbath. Just keeping the law externally caused the death of the law's spirit. Keeping exactly the orders, living continually under watching and judging without love killed totally the spirit of God's law, which is LOVE. The loveless declaimers didn't understand God's law neither the sanctuarity and it's symbols. The whole divine service needed becoming cleaned and made new. 

Jeesus puhdisti pyhäkön kirjaimellisesti kaksi kertaa; toimintansa alussa (Joh. 2: 13 - 17) ja sen lopussa (Matt. 21: 12 - 17; Mark. 11: 15 - 17; Luuk. 19: 45 - 48). Juutalaisten jumalanpalvelus oli vääristynyt niin, että Jumalan rukoushuoneesta oli tullut markkinapaikka ja ryövärien luola. Omalla esimerkillään Jeesus antoi myös mallin oikeasta sapatinvietosta. Jumalan antama levon siunaus oli hävinnyt sapatin yltä täysin, kun se oli sälytetty pikkutarkoilla ja rasittavilla säädöksillä.  

Jesus did make clean the sanctuarity twice; first in the beginning of his work (John 2: 13 - 17) and then in the end of it (Matthew 21: 12 - 17; Mark 11: 15 - 17; Luke 19: 45 - 48). The Jewish divine service had become distorted so much, that the Father's house had become a house of merchandise and a den of thieves. By his own life Jesus gave also an example of having the right rest of the Sabbath. The blessing of rest God had given over the Sabbath had vanished totally because of the exact and hard orders over it. 

Maailman uskonnollinen tilanne juuri ennen Jeesuksen takaisintuloa on katastrofaalinen. Jeesus ennusti sen jo 2000 vuotta sitten sanoessaan:"kun Ihmisen Poika tulee, löytäneekö hän uskoa maan päältä" (Luuk. 18: 8). Uskonnollisuutta on kuitenkin tuolloinkin runsaasti tarjolla, sillä silloin "sanotaan:'Katso, tuolla hän on! Katso, täällä'!" (Luuk. 17: 23). Mutta lopunajan uskonnollisuus on vahvasti sekoitettu maallisilla ja pakanallisilla menoilla. "Ja niinkuin kävi Nooan päivinä, niin käy myöskin ihmisen Pojan päivinä: he söivät, joivat, naivat ja menivät miehelle... (Luuk. 17: 26, 27). Hekumassaan ihmiset eivät muista ajatella Jumalan todellisuutta ja pyhyyttä. He tulevat jakamaan huolettomien sodomalaisten kohtalon. "Niin myös, samoin kuin kävi Lootin päivinä; he söivät, joivat, ostivat, myivät, istuttivat ja rakensivat, mutta sinä päivänä, jona Loot lähti Sodomasta, satoi tulta ja tulikiveä taivaasta, ja se hukutti heidät kaikki, samoin käy sinä päivänä, jona Ihmisen Poika ilmestyy" (Luuk. 17: 28 - 30). 

The religious situation of this world just before the coming of Jesus is in disaster. Jesus said it already 2000 years ago: "... when the Son of man cometh, shall he find faith on the earth" (Luke. 18: 8). Plenty of religiousness really exist in these days, because they are saying: "See here; or, see there" (Luke 17: 23). But the religious of the end time is greatly mixed with secularism and paganism. "And as it was in the days of Noah, so shall it be also in the days of the Son of man. They did eat, they drank, they married wives, they were given in marriage, until the day that Noah entered into the ark, and the flood came, and destroyed them all" (Luke 17: 26, 27). In their voluptuousness they don't remember to think the reality and the holiness of God. They shall have the same fate as the Sodomites. "Likewise also as it was in the days of Lot; they did eat, they drank, they bought, they sold, they planted, they builded; But the same day that Lot went out of Sodom it rained fire and brimstone from heaven, and destroyed them all. Even thus shall it be in the day when the Son of man is revealed" (Luke 17: 28 - 30). 

Tänä päivänä on vaikea löytää enää puhdasta, todellista ja aitoa uskoa Pyhään Jumalaan. Kaikki on sekoitettu ja sotkettu... KAIKKI! Jumala on kuitenkin yhä sama kuin luomisessa. Hän on "MINÄ OLEN"- JUMALA, jonka sanat eivät milloinkaan muutu! Hänen lakinsa on ikuisesti muuttumaton, niin kuin hän on itsekin (Ilm. 1: 8, 17; Hepr. 13: 8)! Ainoastaan Jumalan autenttinen sana on luotettava! Tehkäämme valintamme ja kuulkaamme Kaikkeuden Valtiasta! Vain kuuliaisuus Jumalan pyhälle tahdolle ja hänen lakinsa noudattaminen takaa sen, ettei Jumalan viha kohdistu meihin ja ettei hän anna sataa yllemme tulta ja tulikiveä. Sapatti on Jumalan ikuisesti siunaama levon päivä, ja sunnuntai on Jumalan vastustajan, Saatanan, kunniakseen valitsema päivä! 

Today it's very difficult to find pure, real and genuine faith on the Holy God. Everything have been mixed... EVERYTHING! However God is still the same as in the creation. He is "I AM-GOD", whose words don't change ever! His law is unchangeable like He himself (Rev. 1: 8, 17; Hebrew 13: 8). God's authentic word is the only reliable thing! Let's make our choice and let's listen to the Almighty! Only the obedience to God's holy will and to his law shall give us a guarantee that God doesn't have hatred for us and that he shall not let rain fire and brimstone upon us. The Sabbath is blessed for ever by God, and Sunday is the choice of Satan, the opponent of God!

Löydät lisätietoa sunnuntain historiasta internetistä/ You'll find more information of the history of Sunday in internet: Robert L. Odom, SUNDAY IN ROMAN PAGANISM Internetistä löydät myös paavi Johannes Paavali toisen paimenkirjeen (05.07.1998) Dies Domini, jossa hän vetoaa kaikkia ihmisiä viettämään sunnuntaita lepopäivänään

In internet you'll find also John Paul II's apostolic letter, in which he appeals to every human being for to keep Sunday holy: 

Dies Domini, John Paul II, 5 july 1998 - Apostolic letter

©Kauko Allén Peitevärimaalaus/the Quash: 

Kauko Allén Valokuvani Kaukon upeasta taidetyöstä on kehno, mutta kuitenkin se kertoo jotakin myös minun Ikuisen Kevään odotuksesta. 

My photo about Kauko's excellent artwork is very poor, but however it tells something about my expectation of the Eternal Spring.

Siunaus ja kirous = Blessing and curse

Maapallon seitsemäntenä päivänä Jumala siunasi sapatin. Se minkä Jumala siunaa on oleva siunattu iäti. "Sillä mitä sinä, Herra (EHJEH), siunaat, se on oleva siunattu iäti" (1. Aik. 17: 27).

God blessed the Sabbath on the seventh day of the globe. What is blessed by God shall be blessed for ever. "for thou blessest, O Lord (EHYEH), and it shall be blessed for ever" (1. Chron. 17: 27). 

Sapatti on ainoa viikonpäivä, jolle Jumala on aikojen aamuna antanut siunauksensa. Sama siunaus on sapatin yllä tänään kuin Eedenissä luomisviikon päättyessä! Sama siunaus tulee olemaan sapatin yllä iankaikkisesti! "Niinkuin uudet taivaat ja uusi maa, jotka minä teen, pysyvät minun kasvojeni edessä, sanoo Herra (EHJEH), niin pysyy teidän siemenenne ja teidän nimenne. Joka kuukausi uudenkuun päivänä ja JOKA VIIKKO SAPATTINA TULEE KAIKKI LIHA KUMARTAEN RUKOILEMAAN MINUA, sanoo Herra (EHJEH)" (Jes. 66: 22, 23) 

The Sabbath is the only day in the week, which is blessed by God in the morning of the times. The Sabbath has still today the same blessing on it as it had in Eden in the end of the creation week! The same blessing shall be on the Sabbath for ever! "For as the new heavens and the new earth, which I will make, shall remain before me, saith the Lord (EHYEH), so shall your seed and your name remain. And it shall come to pass, that from one new moon to another, and FROM ONE SABBATH TO ANOTHER, SHALL ALL FLESH COME TO WORSHIP BEFORE ME, saith the Lord (EHYEH)" (Isa. 66: 22, 23). 

Historian saatossa Israel ja Juuda ovat kokeneet konkreettisesti, mitä sapatin rikkomisesta seuraa. Saulin, Daavidin ja Salomon hallitsema kansa jakaantui Salomon hallintokauden jälkeen kahtia vuonna 931 eKr.. Rehabeam hallitsi Juudaa, jonka pääkaupunkina oli Jerusalem ja Jerobeam hallitsi Israelia ja Samaria oli hänen hallintopaikkansa. 

Israel and Judah have truly experienced during the history, what are the consequences of breaking the Sabbath. The nation, which was reigned by Saul, David and Solomon, was divided into two parts in 931 B.C.. Rehoboam reigned Judah and it's capital was Jerusalem and Jeroboam reigned Israel and it's capital was Samaria. 

Kaikista Israelin 20 kuninkaasta Jerobeam mukaan lukien vain Jeehu (841 - 814) oli ns. "hyvä kuningas", joka teki sitä, mikä oli hyvää Jumalan edessä. Vastaavasti Juudan 20 kuninkaasta kahdeksan oli Jumalan mielenmukaista hallitsijaa (Asa 911 - 869, Josafat 872 - 848, Joas 835 - 796, Amasja 796 - 767, Asarja = Ussa 790 - 739, Jotam 750 - 731, Hiskia 729 - 686, Josia 639 - 608). 

From Israel's 20 kings only Jehu was "a good king", who followed God. And eight kings in Judah were good (Asa 911 - 869, Jehoshaphat 872 - 848, Joash 835 - 796, Amaziah 796 - 767, Azariah = Uzziah 790 - 739, Jotham 750 - 731, Hezekiah 729 - 686, Josiah 639 - 608). 

Kansan johtajat näyttävät elämällään ja valinnoillaan elämän mallin ja suunnan myös kansalle; mitä johtajat edellä, sitä kansa perässä. Kun kaikista Jumalan kansan 40 kuninkaasta vain yhdeksän oli vanhurskauden etsijöitä ja kolmekymmentäyksi heistä oli jumalattomia, on selvää ettei kansankaan enemmistö elänyt Jumalan neuvojen mukaan. 

The leaders of the nations show the way to their people by their own life and choices; what the leaders first the nation next. It's no wonder that the nation did not obey God, when the majority of their kings were disobedient to God. 

Jumala on kyllä pitkämielinen ja armollinen, mutta hän on asettanut kaikelle ajat ja rajat. Israelin totuuden hetki koitti kuningas Hoosean 7. hallitusvuotena, kun Assyrian kuningas Salmanassar ( 727 - 722) marssi joukkoineen Samarian kaupunkia vastaan ja piiritti sen (2. Kun. 18: 9) ja vei kansan pakkosiirtolaisuuteen Assyriin. Juudassa oli ollut useampi vanhurskas kuningas kuin Israelissa, ja myös heidän armonaikansa oli 120 vuotta pitempi. Mutta rangaistuksen aika koitti heillekin, kun Babylonian kuningas, Nebukadnessar (605 - 562), marsitti joukkonsa Jojakimin kolmantena hallitusvuotena (Dan. 1: 1) Jerusalemia vastaan, saartoi sen ja vei kansan pakkosiirtolaisuuteen Babyloniin. 

God really is merciful and long-suffering, but he has set times and limits to everything. The Israelis' moment of truth came in the seventh year of Hoshea, when Shalmaneser (727 - 722) marched with his troops against Samaria and besieged it (2. Kings 18: 9) and led the nation of Israel to Assyria. A large number of Judah's kings had been righteous, so their time of mercy was also 120 years longer. But the time of punishment came also to them, when the king of Babylon, Nebuchadnezzar (605 - 562), led his troops against Jerusalem in the third year of Jehoiakim (Dan. 1: 1), besieged it and led the nation to Babylon. 

SAPATIN RIKKOMINEN OLI KUORMITTANUT MAATA niin paljon, että se tarvitsi lepoa ja hyvitystä 70 vuotta (3. Moos. 26: 33; 2. Aik. 36: 21). Jumalan laki (Kymmenen käskyä) on siis sidoksissa luonnonlakeihin. Rikkomalla Jumalan kymmentä käskyä vastaan rikomme luomakuntaa vastaan ja tuhoamme oman elämämme edellytykset! Jumala, joka antoi elämän, on ainoa, joka voi määritellä elämisen edellytykset luomassaan maailmankaikkeudessa. 

BREAKING THE SABBATH HAD BEEN LOADING THE EARTH so much, that it needed rest and compensation for 70 years (Lev. 26: 33; 2. Chron. 36: 21). God's law (The ten commandments) is bound with the laws of the nature. By breaking God's ten commandments we are breaking against the nature and the creation, and we destroy the conditions of our own life! God, who gave life to us, is the only one, who can define the conditions of life in the whole universe he created. Maailma, jossa me elämme kärsii saastumisesta. 

Maa, vesi ja ilma ovat saastuneet. Luonto näyttää olevan tolaltaan. Kaikki hirvittävät luonnonkatastrofit ovat seurausta ihmisten tottelemattomuudesta Jumalan asettamille säädöksille. Ihmiskunta on elänyt itsekkäästi ja vain omaa etuaan etsien ja omia asioitaan ajaen (vrt. Jes. 58: ). Sapatti on vaihdettu sunnuntaihin, Jumala Saatanaan ja siunaus kiroukseen. "Koko luomakunta odottaa hartaasti Jumalan lasten ilmestymistä" (Room. 8: 19). Jumalan lapet saavat tuomio- ja hallintavallan Kristuksen saapuessa. Samaan aikaan Maalle koittaa levon ja hyvityksen aika sen kaikista rikotuista sapateista. Maa saa levätä tuhat vuotta, koska ei ole ainuttakaan ihmistä sitä ryöstämässä. Kaikki pyhät ovat taivaassa (1. Tess. 4: 13 - 17) hallitsemassa Kristuksen kanssa ja kaikki jumalattomat ovat kuolemassa odottamassa lopullista tuomiotaan. Tomio luetaan heille, kun Maa on ensin saanut levätä tuhat vuotta (Ilm. 19: 7 - 20: 6). 

Our world is suffering from the pollution. The ground, the water and the air has been polluted. The nature seems to be out of order. All the terrible disasters are the result of man's disobedience to God's laws. The mankind has lived selfishly and seeking only it's own profits and making it's own business (compare Isa. 58). The Sabbath has been changed to Sunday, God to Satan and blessing to curse. "For the earnest expectation of the creature waiteth for the manifestation of the sons of God" (Rom. 8: 19). The reign and the judgment shall be given to God's children, when Christ shall return. At the same time the globe shall have it's time of rest and compensation for all it's broken Sabbaths. It shall have a rest of one thousand years, because there shall not be any man robbering it. All the saints are in heaven (1. Thess. 4: 13 - 17) having reign with Christ and all the wicked are in death waiting for their final judgment. They shall get their judgment after the globe's rest of one thousand years (Rev. 19: 7 - 20: 6).  

Kaikkivaltiaan maailmankaikkeus on korkealla ihmisen ymmärryksen yläpuolella, se on valtava ja mykistävä luomus. Mutta Jumalan hmisille antama "huoneentaulu" on yksinkertaisen selkeä ja täydellinen. Se sisältää kymmenen käskysanaa. Ei pitäisi olla ylivoimaista oppia ne ulkoa ja omaksua ne käytäntöön! Velvollisuutemme on olla kiitollisia Jumalan antamasta elämän mahdollisuudesta ja ymmärtää kunnioittaa hänen luomakuntaansa sekä noudattamaan hänen meille antamia ELÄMÄN HOITO-OHJEITA. 

The universe of the Almighty is far beyond man's understanding, it is an enourmous and astonishing thing. But the "catechism" God gave to us is clear and perfect. It has ten orders. It must not be too heavy to learn them and use them in practice! Our duty is to thank God for the possibility of life and to understand to take care of the nature he created and to obey THE INSTRUCTIONS OF CARING THE LIFE he gave us. 

Jumalan siunausten saaminen on yksinkertaista: KUULIAISUUS JUMALALLE TUO SIUNAUKSEN! Jos ihminen on kuuliainen Jumalan tahdolle, Jumala puolestaan siunaa häntä! Uskottomuus tässä ihmisen ja Jumalan välisessä liitossa on aina ja yksinomaan ihmisen puolella. Tottelemattomuus Jumalan tahdolle tuo mukanaan kirouksen, koska Jumala ei voi antaa tottelemattomille siunaustaan. Jumala on ikuisesti uskollinen ja pysyy sanassaan halki ikuisuuksien! Valitkaame siis tänä päivänä haluammeko osaksemme kirouksen vai siunauksen! VALITKAAMME SIUNAUS! VALITKAAMME SAPATTI! 

To receive God's blessings is simply; OBEDIENCE TO GOD BRINGS A BLESSING! If man is obedient to God's will, God will bless him! Unfaithfulness is always and only on man's part in this relationship between man and God. Disobedience to God's will brings a curse, because God cannot give a blessing to the disobedient. God is faithful for ever and his word will stay through the eternities! Let's choose today which do we want to have; a curse or a blessing! LET'S CHOOSE A BLESSING! LET'S CHOOSE THE SABBATH!