Symbolikieltä = Speaking with symbols

Johanneksen Ilmestyskirja on profeetallinen teos ja sisältää valtavan määrän symboleita ja kielikuvia. Vertauksien ja piiloilmausten käyttö oli myös Jeesukselle tavanomaista (Matt. 13: 3, 34). Kuitenkin jokainen joka haluaa etsiä Jumalaa koko sydämestään, tulee ymmärtämään hänen "salaisuutensa" oikein (Matt. 13: 10). Mutta Saatana on ollut rienaaja kautta aikain ja samoin ovat hänen seuraajansa. Ehkä Jumalan sanoista saattaa jotakin säilyä koskemattomana ja puhtaana, jos Jumalan vastustajat eivät pääse perille aivan kaikista Jumalan valtakunnan salaisuuksista. 

John's Revelation is a prophetic book and there are very much symbols and metaphors in it. Also Jesus did use parallels and hidden expressions (Matthew 13: 3, 34). But everyone who sincerely wants to find God shall understand his "secrets" right (Matthew 13: 10). Satan has always been a blasphemer, and so do his followers, too. May be even some God's words will remain ideal and pure if his opponents don't find out every secret of God's kingdom. 

Tässä kirjoituksessani haluan kiinnittää huomion erääseen Ilmestyskirjan symboliseen sanaan, ja se sana on "Karitsa". Tuo sana esiintyy Vilho Vuorilan Raamatun hakusanakirjan mukaan kaikkiaan 26 kertaa Ilmestyskirjassa. Tekstit, joissa sana Karitsa esiintyy ovat seuraavat: Ilm. 5: 6 Ilm. 5: 12 Ilm. 5: 13 Ilm. 6: 1 Ilm. 6: 3 Ilm. 6: 16 Ilm. 7: 9 Ilm. 7: 17 Ilm. 12: 11 Ilm. 13: 8 Ilm. 14: 1 Ilm. 14: 4 Ilm. 14: 10 Ilm. 15: 3 Ilm. 17: 14 Ilm. 19: 7 Ilm. 19: 9 Ilm. 21: 9 Ilm. 21: 14 Ilm. 21: 22 Ilm. 21: 23 Ilm. 21: 27 Ilm. 22: 1 Ilm. 22: 3 

In this blog text I want to emphasize one symbolic word in Revelation, and the word is "lamb". This word is repeated 26 times in Revelation according to Vilho Vuorila. Those texts are: Rev. 5: 6 Rev. 5: 12 Rev. 5: 13 Rev. 6: 1 Rev. 6: 16 Rev. 7: 9 Rev. 7: 17 Rev. 12: 11 Rev. 13. 8 Rev. 14: 1 Rev. 14: 4 Rev. 14: 10 Rev. 15: 3 Rev. 17: 14 Rev. 19: 7 Rev. 19: 9 Rev. 21: 9 Rev. 21: 14 Rev. 21: 22 Rev. 21: 23 Rev. 21: 27 Rev. 22: 1 Rev. 22: 3 

Viidennessä luvussa Karitsa-sanan yhteyteen on laitettu lisämääreeksi sanat "ikään kuin teurastettu" (5: 6). Katseliko Johannes näyissään siis verta valuvaa Karitsaa? Näkipä Johannes Karitsan verisenä tai ei, uskon että pääasia, mikä meidän tulisi ymmärtää tästä symboliikasta on se, että Karitsa edustaa sitä Jumalan pelastustekoa, jonka hän suoritti Jeesuksessa Kristuksessa. Johanneksen saadessa näkynsä Patmoksella tuo pelastusuunnitelman vaihe oli jo takana päin eikä enää edessä, niin kuin tilanne oli ollut kaikkien Vanhan Testamentin profeettojen kohdalla. Jumala, joka istuu valtaistuimella (Ilm. 4: 2), antaa pelastuksen (Ilm. 7: 10), jonka hän on hankkinut Jeesuksessa Kristuksessa (2. Kor. 5: 19). 

In the fifth chapter there is an extra-definition "as it had been slain" (5: 6) with the word "lamb". Did John looked at a bloody lamb or not? I don't know, but I think that the main thing we should understand this symbolism to mean that the lamb represents God deeds for our salvation in Jesus Christ. Our salvation was fulfilled in the time when John was given the vision on Patmos, it was not ahead any more as it was in the time of the prophets of the Old Testament. God who is sitting on the throne (Rev. 4: 2) gives us the salvation (Rev. 7: 10), which he has prepared in Jesus Christ (2. Cor. 5: 19). 

Johanneksen saaman näyn perusteella taivaallisella valtaistuimella on vain yksi istuja, koska Johannes näki enkelien, vanhinten ja olentojen keskellä vain yhden valtaistuimen (Ilm. 4: 2). Ja tuota yhtä istujaa Johannes kutsuu nimellä "Jumala" (Ilm. 7: 10). Jumala, jonka Johannes näki istuvan valtaistuimella (Ilm. 4: 2), on konkretiaa eikä symboliikkaa, vaikka Johannes ei pysty (oman lihallisuutensa tähden) antamaan tuosta Kirkkauden Lähteestä kovin tarkkoja luonnehdintoja (Ilm. 4: 3). Karitsan Johannes näki seisomassa "valtaistuimen, neljän olennon ja vanhinten keskellä" (Ilm. 5: 6). Samoin Johannes näki Karitsan seisovan Siionin vuorella 144000: n kanssa (Ilm. 14: 1). Karitsaan liitetty verbi on siis selkeästi erilainen kuin Jumalaan liitetty istumista ilmaiseva teonsana! Seitsemännessä luvussa Johannes sanoo Karitsan olevan valtaistuimen "keskellä" (Ilm. 7: 17 - vuoden 1938 käännös) tai "edessä" (Ilm. 7: 17 - vuoden 1992 käännös). 

As John did see there is only one who is sitting on the throne, for he saw only one throne among the angels, the elders and the beasts (Rev. 4: 2). John calls him "God" (Rev. 7: 10). God sitting on the throne is concrete not symbol, although John (as a human being) could not describe him very closely (Rev. 4: 3). John saw the the lamb stood "in the midst of the throne and of the four beasts, and in the midst of the elders" (Rev. 5: 6). But John saw also that the lamb stood with the 144000 on the mount Sion (Rev. 14: 1). Notice the different verb when John is speaking about the lamb! In the seventh chapter John writes that the lamb is in the midst - the Finnish version 1992: "in front" - of the throne (Rev. 7: 17). 

Minusta vanhempi käännös tuntuu suorastaan liikuttavalta, sillä jos Karitsa on "valtaistuimen keskellä", silloinhan hän on Jumalan sylissä, joka valtaistuimella istuu (Ilm. 7: 10). "Keskellä" tai "edessä" se on minulle yhdentekevää. Molemmat vaihtoehdot todistavat minulle sen puolesta, että Jumala, joka valtaistuimella istuu, on pelastussuunnitelman laatija, arkitehti ja sen toteuttaja. Operaatio, jonka Jumala suoritti ihmiskunnan pelastamiseksi, on nimeltään Jeesus Kristus (Joh. 3: 16)! 

If the lamb is in the midst of the throne, it must be in the lap of God, who is sitting on the throne (Rev. 7: 10). No matter is it "in the midst of" or "in front of", it's indifferent. The both alternatives proof to me that God who is sitting on the throne has created the salvation, his is the architect of it and he who fulfilled it. The operation God fulfilled for our salvation is called Jesus Christ (John 3: 16)! 

Sana "operaatio" on kuitenkin vain ihmiskieltä, eikä anna täysin oikeaa kuvaa Jumalasta, hänen pelastusuunnitelmastaan ja sen toteutuksesta eikä myöskään siitä, mitä minä yritän sanoa. Pyhät tulevat tutkimaan Jumaluutta ja pelastusta halki ikuisuuksien. Jumalaa ei voi verrata lihalliseen ihmiseen, koska Jumala on Henki (Joh. 4: 24), ja ihminen on veri ja liha (1. Kor. 15: 50). Sen tähden emme voi myöskään rinnastaa Jumalan tekoja ihmisen tekoihin tai operaatioihin. Rajallisina luotuina meidän on parasta myöntää rajallisuutemme. Jumalan suuruuden edessä voimme vain hiljentyä ihmettelemään. Kaikki inhimilliset määritelmät Jumalasta ovat turhia ja jopa vaarallisia. Jumala tuntee inhimillisyytemme, ja siksi hän sanoo: "Älä tee ... jumalankuvaa..." (2. Moos. 20: 4 - 6). 

Of course the word "operation" is only human language, and it doesn't give a perfect expression about God, the salvation he made for us and my attempt to describe it. The saved people are going to study the deity and the salvation for ever. We can't compare man and God with each other, because God is a Spirit (John 4: 24) and man is flesh and blood (1. Cor. 15: 50). Neither can we compare God's deeds to our works or operations. Being limited creatures we must meekly confess our limits. Before God's superiority we have better to be silent and admire him. Every human definition about God a vanity and more over it's even dangerous. God knows our humanity and therefore he says "make not any graven image" (Ex. 20: 4 - 6).