Jumala ei ole milloinkaan ilmoittanut omaa oikeaa ja täydellistä nimeään ihmiskunnalle. Tämä johtopäätös on mielestäni looginen Ilm. 19: 12 perusteella. Jos taivaan pilvissä palaavalla Uskollisella ja Totisella on nimi, jota ei tiedä vielä silloinkaan kukaan muu kuin hän itse, on hyvin todennäköistä, että pyhät tulevat ihmettelemään Jumalan todellista nimeä vielä ikuisuudessakin.
God has never told us his proper and perfect name. I must think like this according to Rev. 19: 12. If nobody will know the name of Faithful and True even then when he'll come back in the clouds, it's likely that the saints will study God's proper name also in the eternity.
Kutsuessaan Moosesta ja Aaronia johtamaan Israelin kansan pois Egyptin orjuudesta Jumala sanoi Moosekselle: "... minä olen ilmestynyt Aabrahamille, Iisakille ja Jaakobille 'Jumalana Kaikkivaltiaana', mutta nimelläni Herra en minä ole tehnyt itseäni heille tunnetuksi" (2. Moos. 6: 3).
When God called Moses and Aron to lead the Israelis from the Egyptian slavery he said to Moses: "... I appeared unto Abraham, unto Isaac, and unto Jacob, by the name of God Almighty, but by my name Jehovah was I not known to them" (Ex. 6: 3).
Koska minun on aivan pakko pohtia tämänkin tekstin luotettavuutta, lähden aivan alusta:
Ensimmäinen Jumalaa tarkoittava nimisana eli substantiivi Raamatussa on "elohim", hepreaksi kirjoitettuna אלוהים
Because I had to consider also the reliability of this text, I have to start from the beginning:
The first subjective meaning God in the Bible is "alhim", in Hebrew אלוהים
Tällaisen hepreankielisen vastineen Jumala-sanalle antaa google-kääntäjä. Sana luetaan oikealta vasemmalle ja konsonantit ovat järjestyksessään: aläf - lamäd - waw - he - jod - mem. Hepreankielisessä Raamatussa elohim-sana kirjoitetaan yleensä ilman waw-kirjainta siis vain viidellä kirjaimella.
The google-translator gave this word as an answer to the word "God". We must read the Hebrew text from right to left and the letters are in order: aleph - lamed - vau - heh - yod - mem. Usually the word "elohim" is written without the vau-letter in the Hebrew Bible and only with five letters.
Elohistisenssa luomiskertomuksessa (1. Moos.1: 1 - 2: 3) elohim-sana toistuu 35 kertaa. "Valtavaa henkeä" merkitsevän elohim-sanan lisäksi ensimmäinessä luomiskertomuksessa ei esiinny mitään muita Jumalaa tarkoittavia nimisanoja eli substantiiveja.
The word alhim is found 35 times in the elohistic story of creation (Gen. 1: - 2: 3) and there are no other words meaning God than alhim, which means "an enormous spirit”.
Jumalan äärettömistä mittasuhteista ja ihmisen järjen ja ymmärryskyvyn rajallisuudesta johtuen Jumalalle on ollut vaikea keksiä oikeaa ja täydellistä nimeä. Siksi ihmiset eri aikoina ovat yrittäneet kuvata häntä kaikilla sellaisilla määreillä, mikä on ollut heille itselleen ilmeistä Jumalasta. Luomisen yhteydessä ja välittömästi sen jälkeen Jumala ymmärrettiin Valtavana Henkenä.
Because of the enormous magnitude of God and the limited human skill of understanding it's very difficult to find some proper and perfect name to God. I think people have tried to describe God during the centuries by such definitions they knew and understood by themselves. After the creation God was known as an Enormous Spirit.
Kun Jumala lähestyi Aabrahamia tehdäkseen liiton tämän kanssa, hän esittäytyi 99-vuotiaalle patriarkalle "kaikkivaltiaana" (1. Moos. 17: 1). Kun tästä määreestä on haluttu tehdä Jumalaa tarkoittava sana, se on kirjoitettu isolla alkukirjaimella tyyliin Kaikkivaltias. Mm. Aabrahamin pojanpoika Jaakob käytti Jumalasta nimitystä Kaikkivaltias (1. Moos. 43: 14; 48: 3; 49: 25).
Melkisedek puolestaan kuvasi Jumalaa adjektiivilla "korkea" ja käytti hänestä määrettä Korkein (1. Moos. 14: 19).
God introduced himself to Abraham as "almighty" (Gen. 17: 1). If we want to use this word as a name, we can write it with a capital like Almighty. Also Jacoc, the grandson of Abraham knew God by the name Almighty (Gen. 43: 14; 48: 3; 49: 25). Melchizedek described God by an adjective "high" and used a definition the most high (Gen. 14: 19).
Mooseksen aikaan tultaessa ( noin 1400 e.Kr.) Jumala tunnettiin siis käsitteillä valtava henki, kaikkivaltias ja korkein. Puhutellessaan Moosesta ensimmäisen kerran palavan pensaan luona Jumala käytti erikoista ilmaisua "minä olen" eli hepreaksi "ehjeh". Tuo sana ei ollut uusi tai tuntematon Aabrahamin jälkeläisille, sillä aivan saman sanan Jumala oli lausunut myös Isakille (1. Moos. 26: 3) ja Jaakobille (1. Moos. 31: 3) vahvistaessaan heidän kanssaan jo heidän isänsä Aabrahamin kanssa aloittamansa liiton (1. Moos. 15: 1 - 21; 17: 1 -27). Sen tähden Jumala sanoi Moosekselle olevansa myös "Aabrahamin Jumala, Iisakin Jumala ja Jaakobin Jumala" (2. Moos. 3: 15).
In the times of Moses (about 1400 B.C.) God was know by the definitions such as an enormous spirit, almighty and the most high. When God spoke the first time to Moses by the burning bush he used a special expression "I am" or in Hebrew "ehyeh". That word was not new or unknown to the descendants of Abraham, for God had said it also to Isaac (Gen. 26: 3) and Jacob (Gen. 31: 3) when he was strengthening with them the covenant he had made at first with Abraham (Gen. 15: 1 - 21; 17: 1 - 27). For that reason God said to Moses that he is also "the God of Abraham, the God of Isaac and the God of Jacob" (Ex. 3: 15).
Jumalan sanat "ehjeh aser ehjeh" = "minä olen se, joka minä olen" sisältävät Jumalan liittolaisilleen antaman lupauksen siitä, että hän on heidän kanssaan ja että hän on heidän Jumalansa. Voiko olla enää mitään suurempaa ja kauniimpaa määritettä tai mielikuvaa kaikkivaltiaasta, korkeimmasta ja valtavasta Hengestä, joka kuitenkin alentuu auttamaan pieniä ihmisiä ja olemaan heidän kanssaan! Eikö EHJEH ole sen tähden paras Jumalaa määrittävä sana!
God's words "ehyeh aser ehyeh" = "I am that I am" have God's promise to his children of the covenant that he is with them and that he is their God. Can there be any better or more beautiful definition or idea of the almighty, the highest and the enormous Spirit, who will however descend to help the poor people and to be with them! Isn't it the best definition of God!
Jostakin kummallisesta syystä tuo kaunis, lohdullinen, turvallinen, vakuuttava ja väkevä sana ehjeh on lähes tuntematon käsite Raamattua lukevienkin ihmisten keskuudessa. Sen sijaan sana Jahve/Herra on nostettu ihmiskunnan huulille, ja suurin osa ihmisistä luulee sen tarkoittavan Jumalaa. Ja miksi niin ei olisi? Olemmehan lukeneet tuon nimen Raamatuistamme!
For some odd reason that beautiful, comfortable, safe, convincing and strong word of ehyeh is almost unknown even to those who read the Bible. But the word Yahweh/Lord is know very well and people are thinking it means God. How could it be otherwise? We really have read it in the Bible!
Palaan nyt alkutekstiini: 2. Moos. 6: 3.
Jos Jumala ilmoitti vasta Moosekselle nimen Herra, MIKSI TUO SANA ESIINTYY RAAMATUSSA KUITENKIN JO TOISESTA LUOMISKERTOMUKSESTA ALKAEN? Sana Herra ehtii toistua Mooseksen kirjoituksissa noin 190 kertaa ennen tuota kyseistä jaetta. Ainoa selitys on, että Herra-sanaa on lisätty Raamatun teksteihin jälkeenpäin!
I began this writing with Ex. 6: 3.
If God said the name Lord at the first time to Moses, WHY THE SAME WORD IS FOUND IN THE BIBLE EVEN IN THE SECOND STORY OF CREATION ? The same word has been repeated in the writings of Moses 190 times before Ex. 6: 3. The only explanation is that the word "Lord" has been added later into the biblical texts!
Verratessani sanojen "Jumala" ja "Herra" esiintymistiheyttä suomalaisessa ja heprealaisessa tekstissä, olen pannut merkille, että "Jumala"-sanoja on suomalaissa tekstissä vähemmän kuin "elohim"-sanoja heprealaisessa tekstissä, ja "Herra"-sanoja enemmän kuin "Jahve"-sanoja heprealaisessa tekstissä. Lisäksi olen pannut merkille, että 2. Moos. 3. luvun jälkeen alkaa toistua hyvin taajaan lause "Minä olen Herra”.
I have compared how many words of "God" and "Lord" are there in the Finnish and the Hebrew texts, and I have noticed that there are less "God"-words in the Finnish text than "alhim"-words in the Hebrew text, and that there more "Lord"-words in the Finnish texts than "Yahweh"-words in the Hebrew text. I have also found that the sentence "I am the Lord" has been repeated very often after the third chapter of Exodus.
Näistä ja monista muista seikosta minun on aivan pakko tehdä se johtopäätös, että joku ihmisryhmä on syyllistynyt aikojen saatossa Raamatun tekstien muuttamiseen mielensä mukaan tehden Raamatusta samalla ristiriitaisen kirjan. Pelkästään sen perusteella, että Jahve merkitsee "hän on" ja ehjeh merkitsee "minä olen", katson että Raamatun tekstien jäljentäjät ja kääntäjät ovat syyllistyneet vuosisatojen aikana vakavaan Jumalan sanojen vääristelyyn! He tulevat samaan palkkansa (5. Moos. 12: 32; Snl. 30: 6; Ilm. 22: 19).
For this reason I have to draw a conclusion that during the centuries some people have changed the texts in the Bible as they have liked and therefore there are many contradictory texts in the Bible. I say this merely on ground of the fact that Yahweh means "he is" and ehyeh means "I am". All those who have made changes to God's words will be rewarded according to their doings (Deut. 12: 32; Prov. 30: 6; Rev. 22: 19).
Palatakseni vielä kerran teematekstiini, voin kertoa, että luen sen nykyään seuraavasti: " Ja minä olen ilmestynyt Aabrahamille, Iisakille ja Jaakobille 'Jumalana Kaikkivaltiaana', mutta nimelläni en minä ole tehnyt itseäni heille tunnetuksi.”
Nowadays I'm reading Ex. 6: 3 like this:" And I appeared unto Abraham, unto Isaac, and unto Jacob, by God, Almighty, but by my name was I not known to them.”
1 kommentti:
Kyllä vaan!
Kiitos!
Lähetä kommentti