Mooses ja EHJEH = Moses and EHYEH

Tärkein EHJEH-teksti on 2 Moos. 3: 14, jossa kerrotaan, miten Jumala ilmoitti Moosekselle "MINÄ OLEN SE, JOKA MINÄ OLEN" אהיה אהיה אשד ja "MINÄ OLEN" אהיה . Kuitenkin jo saman luvun jakeessa 12 esiintyvät nuo neljä hepreankielistä kirjainta (אהיה), jotka merkitsevät sanaa EHJEH. Jakeen 12 mukaan Jumala sanoi Moosekselle: "MINÄ OLEN (אהיה) SINUN KANSSASI; ja tämä olkoon sinulle TUNNUSMERKKINÄ, että minä olen sinut lähettänyt; kun olet vienyt kansan pois Egyptistä, niin te palvelette Jumalaa TÄLLÄ VUORELLA.”

The most important EHYEH-text is Ex. 3: 14, in which God infromed Moses: "I AM THAT I AM" אהיה אשד אהיה and "I AM" אהיה. But already in the 12th verse in the same chapter there are those four Hebrew letters (אהיה), which mean the word EHYEH. According the verse 12 God said to Moses: "Certainly I WILL BE (אהיה) WITH THEE; and this shall be a token unto thee, that I have sent thee: When thou hast brought forth the people out of Egypt, ye shall serve God UPON THIS MOUNTAIN.” 

 Tästä jakeesta tulee väistämättä mieleen Kauko Allénin EHJEH-maalaus ja hänen löytämänsä ihmeellinen gematrinen TUNNUSMERKKI: 543 + 345 = 888 eli EHJEH'n, ja Mooseksen lukuarvoista muodostuu Vapahtajaa/Jeesusta merkitsevä lukuarvo. (Katso aikaisemmat kirjoitukseni) 

This verse reminds me inevitably of Kauko Allén's painting of EHYEH and his amazing gematric found, A TOKEN/ A SIGN: 543+ 345 = 888 which tells that of the numerical values of EHYEH and Moses cab be count the numerical value of Redeemer/Jesus. (Look at my earlier writings)

Seuraavassa tapaamisessa SIINAILLA Jumala kohtasi Mooseksen lisäksi koko Israelin kansan. Siellä EHJEH näytti heille kaikille suuruutensa, kun koko massiivinen vuori paloi sauhuten ja tärisi kuin maanjäristyksessä (2. Moos. 19: 17, 18; 20: 18). Mooses yksin sai nousta vuorelle (2. Moos. 19: 21 - 25). Tuossa kahdenkeskisessä tapaamisessa Jumala antoi Moosekselle omalla sormellaan kirjoittamansa "asiakirjan", Kymmenen Käskyn Lain (2. Moos. 20: 1 - 17).

In the next session on SINAI God met not only Moses but also the whole nation of Israel. EHYEH shew them all his superiority when the massive mountain was on fire and smoke and it trembled like in earthquake (Ex. 19: 17, 18: 20: 18). Moses alone was allowed to climb up on the mountain (Ex. 19: 21 - 25). In that bilateral session God gave Moses "a document" written by his own divine finger, The Law of the Ten Commandments (Ex. 20: 1 - 7). 

 Tuosta samasta asiakirjasta/laista Jeesus sanoi Vuorisaarnassaan: "Älkää luulko, että minä olen tullut lakia ja profeettoja kumoamaan; en minä ole tullut kumoamaan, vaan TÄYTTÄMÄÄN. Sillä totisesti minä sanon teille: KUNNES TAIVAS JA MAA KATOAVAT, EI LAISTA KATOA PIENINKÄÄN KIRJAIN EI AINOAKAAN PIIRTO, ennenkuin kaikki on tapahtunut (Matt. 5: 17, 18). 

About the same document Jesus said in his Sermon of the Mount:"Think not that I am come to destroy the law, or the prophets: I am not come to destroy, but TO FULFILL. For verily I say unto you, TILL HEAVEN AND EARTH PASS, ONE JOT OR ONE TITTLE SHALL IN NO WISE PASS FROM THE LAW, till all be fulfilled (Matthew 5: 17, 18). 

Siinailla tapahtui Jumalan ja Abrahamin välisen liiton vahvistaminen. Kymmenen käskyn lain sanat ovat Siinailla vahvistetun LIITON EHDOT (2. Moos. 34: 27, 28 kts. 1992 käännös!). LIITON SINETTI on puolestaan noiden kymmenen käskysanan keskelle sijoitettu SAPATTIKÄSKY eli 4. käsky (2. Moos. 20: 8 - 11; 31: 12 - 18), sillä Jumala asetti sapatin jo luomisessa LUNASTUKSEN SINETIKSI (1. Moos. 2: 1 - 3). 

God did ratify on Sinai the covenant he has made with Abraham. The ten commandments are THE TERMS OF THE COVENANT (Ex. 34: 27, 28). THE SEAL OF THE COVENANT is the fourth commandment or THE SABBATH COMMANDMENT in the heart of the law (Ex. 20: 8 - 11; 31: 12 - 18), for God set sabbath already in creation to be A SEAL OF REDEMPTION (Gen. 2: 1 - 3). 

 Koska Aabraham on kaikkien uskovien isä (Room. 9: 7, 8; Gal. 3: 7, 8, 14, 29), hänelle ja hänen lapsilleen annettu laki kuuluu kaikille uskoville sellaisenaan ehjänä kokonaisuutena maailman loppuun saakka. Kun kaikki on tapahtunut ja Tämän Maailman Ruhtinaan aika on päättynyt, alkaa ikuisuus ja Jumalan hallinnon aika, jolloin kukaan ei enää milloinkaan kyseenalaista Jumalan valtakunnan PERUSTUSLAKIA. 

Because Abraham is the father of all those who are of faith (Rom. 9: 7, 8; Gal. 3: 7, 8, 14, 29), the entire and intact law which was given to him and his children do also belong to those who are of faith until the end of the world. When all has happened and fulfilled and when the time of the Prince of This World has ceased the eternity shall start and the time of God's regime shall begin, and nobody ever doubts THE BASIC LAW of God's kingdom. 

Jakeen 2. Moos. 3: 15 mukaan Jumala sanoi myös Moosekselle: "Sano israelilaisille näin: ..., teidän isienne Jumala, Aabrahamin Jumala, Iisakin Jumala ja Jaakobin Jumala, lähetti minut teidän luoksenne; tämä on minun nimeni iankaikkisesti, ja näin minua kutsuttakoon sukupolvesta sukupolveen." (Pisteiden kohdalla Raamatussa lukee tietenkin "Herra”) 

According to Ex. 3: 15 God said to Moses also these words:"Thus shalt thou say unto the children of Israel, ... God of your fathers, the God of Abraham, the God of Isaac, and the God of Jacob, hath sent me unto you; this is my name for ever, and this is my memorial unto all generations." (In stead of the dots there is the word "Lord" in the English text.) 

Kuinka moni Egyptin orjuudessa kärsivistä israelilaisista mahtoi muistaa juurensa ja esi-isänsä Aabrahamin, Iisakin ja Jaakobin, sitä emme voi varmuudella tietää. Todennäköisesti Aabrahamin, Iisakin ja Jaakobin muisto ja merkitys on ollut kaikkina aikoina juutalaisille hyvin merkittävä asia, koska se on sitä yhä edelleenkin! Mutta tärkeintä kuitenkin oli, että armollinen ja hyvä Jumala (EHJEH) muisti liiton, jonka hän oli solminut orjuudessa elävän kansan esi-isien kanssa: "Ja Jumala kuuli heidän vaikeroimisensa, ja Jumala muisti liittonsa Aabrahamin, Iisakin ja Jaakobin kanssa. Ja Jumala katsoi israelilaisten puoleen, ja Jumala piti heistä huolen"(2. Moos. 2: 24, 25). 

We can't know exactly how many Jews suffering in the captivity of Egypt did remember their roots and their forefathers Abraham, Isaac and Jacob. Probably the Jews has always honored their forefathers very much, because they do honor them even to day! But the most important thing was that the merciful and good God (EHYEH) did remember the covenant he had made with the forefathers of those people living as slaves. "And God heard their groaning, and God remembered his covenant with Abraham, with Isaac, and with Jacob" (Ex. 2: 24, 25). 

 Jos Mooses oli koskaan kuullut Aabrahamista, Iisakista ja Jaakobista, hän varmasti muisti katsellessaan palavan pensaan ihmettä, että myös Aabraham oli kokenut jotakin samanlaista. Aabraham oli nähnyt Jumalan tulen liikkuvan uhripalojen välissä niiden kuitenkaan kulumatta. Jumala oli kutsunut Aabrahamin lähtemään luvattuun maahan (Jumalalle jättäytymisen symboli) aivan samoin, kuin hän nyt kehoitti Moosesta tekemään israelilaisten kanssa. Mooses saattoi myös muistaa, miten sama Jumala oli varjellut ja estänyt Iisakia joutumasta Egyptiin (synnissä elämisen vertauskuva) ja johtanut Jaakobin takaisin isiensä maahan tämän useiden maanpakolaisuusvuosiensa jälkeen (synnin tuomion vertauskuva). Kaikille kolmelle esi-isälle Jumala oli sanonut:" ÄLÄ PELKÄÄ. MINÄ OLEN SINUN (אהיה) KANSSASI.” 

If Moses had ever heard about Abraham, Isaac and Jacob he surely remembered when watching at the miracle of the burning bush that even Abraham had experienced something alike. Abraham had seen how God had moved in fire between the pieces of his offerings without burning them. God had called Abraham to leave his family (a symbol of to follow God) and to move to the promised land just in the same way God was calling Moses to do with the Israelis. May be Moses did remember also how the same God had guided Isaac and prevented him from to move to Egypt (a symbol of to live in sin) and how God had led Jacob back to the land of his fathers after many years of his exile (a symbol of judgment of sin). To all those three forefathers God had said:"DON'T BE AFRAID. I AM (אהיה) WITH YOU.” 

 Olisiko Jumala voinut esittäytyä Moosekselle mitenkään muuten? EI TOTISESTI! Sanomalla Moosekselle jo juutalaisten esi-isien tuntemat sanat "MINÄ OLEN" (אהיה) ja kutsumalla itseään "heidän esi-isiensä Jumalaksi", Jumala varmisti itselleen myönteisen vastaanoton juutalaisilta! Näiden Jumalan valitsemien esittelysanojen oli tarkoitus synnyttää Mooseksessa palava usko hänen rajattomaan voimaansa, kaikkivaltiuteen. Myös kaikki kolme patriarkkaa olivat saaneet kokea samalla tavalla, että se HENKI-JUMALA, joka heidät oli valinnut, oli KAIKKIVALTIAS! Kaikille kolmelle patriarkalle oli annettu sama lupaus Jumalan läsnäolosta, uudesta maasta ja kansallisuudesta kuin Moosekselle nyt annettiin. 

Could God introduce himself to Moses differently, in some other way, as he did? VERILY NOT! When God said to Moses the words "I AM" (אהיה), the same words their forefathers did know, and when he called himself "the God of their forefathers", God made sure that he'll get a positive welcome from the Jews! God wanted to awake in Moses burning faith on his unlimited power, on his almighty superiority. Also all the three forefathers had experienced in the same way that the SPIRIT-GOD who had called them was ALMIGHTY! All the three forefathers had got the same promises of God's presence, a new land and it's nationality as Moses did get. 

 Mikä mahtoi olla Mooseksen uskonnollinen kokemus tuossa elämänsä vaiheessa? Kunka paljon Egyptin epäjumalanpalvelus oli hämärtänyt häneltä Taivaan Jumalan tuntemusta? Minkälainen jumalakäsitys oli hänen apellaan pappi Jetrolla? Jumalan vakuuttavasta lähestymisestä huolimatta Mooses ei tuntunut syttyvän tarjottuun tehtävään ihan välittömästi. Jumalan oli vakuutettava Moosekselle, että hän tulisi olemaan myös Mooseksen henkilökohtainen apu. Moosekselle eivät riittäneet rohkaisevat muistot esi-isien kokemuksista. 

What kind was the religious life of Moses in those days? How much the Egyptian paganism had made more indistinct the heavenly God? What did Jethro, a priest and the father-in-law of Moses, think and believe? In spite of God's convincing approach Moses did get excited at once with the task God was asking him for. God had to insure Moses that he wants to be even the individual help of Moses. The experiences of the forefathers were not enough for Moses to encourage him. 

 Niinpä Jumala lupasi hitaasta puheestaan kärsivälle Moosekselle henkilökohtaista apua sanoessaan: "Mene siis nyt, MINÄ OLEN (אהיה) sinun suusi apuna ja opetan sinulle, mitä sinun on puhuttava" (2. Moos. 4: 12). Kun Mooses vieläkin hangoitteli vastaan, Jumala lupasi antaa Moosekselle fyysisen avun tämän veljestä, Aaronista, jonka Jumala oli saanut jo lähtemään Moosesta vastaan. Aaron oli verbaalisesti lahjakkaampi kuin Mooses, mutta siltä varalta, että Mooses vielä vastustelisi ja empisi, Jumala sanoi hänelle: "MINÄ OLEN (אהיה) sinun suusi apuna ja hänen suunsa apuna ja opetan teille, mitä teidän on tehtävä" (2. Moos. 4: 15). 

Therefore God gave a promise to Moses who was worrying of his speech and tongue:"Now therefore go, and I WILL BE (אהיה) with thy mouth, and teach thee what thou shalt say" (Ex. 4: 12). Because Moses was still resisting God promised to send his brother Aaron to help him and to reject other protest of Moses God said to him:"I WILL BE (אהיה) with thy mouth, and with his mouth, and will teach you what ye shall do (Ex. 4: 15). 

 Vasta tämän rohkaisun ja vakuuttelun jälkeen Mooses oli valmis ottamaan vastaan Jumalan kutsun. Erämaavaellus tarjosi niin Moosekselle kuin koko Israelin kansalle lukemattomia opetuksia Jumalan (EHJEH) rajattomasta voimasta ja uskomattomista ongelmanratkaisuista, ja Mooses sai henkilökohtaisesti kokea Jumalan valtavan avun ja läsnäolon elämässään. 

Just after this encouragement and reassurance Moses was ready to accept God's call. Wandering in the wilderness gave both to Moses and the whole nation of Israel innumerably teachings of God's (EHYEH) power and of his incredible skill to solve problems, and Moses did individually experience God's enormous helping hand and God's presence in his life. 

 Kun Moosekselle sitten vuosia myöhemmin tuli aika jättää vastuu kansan johtamisesta Joosualle, Jumala käski hänen välittää seuraajalleen Jumalan rohkaisevat sanat: "Ole luja ja rohkea, sillä sinä viet israelilaiset siihen maahan, jonka minä valalla vannoen olen heille luvannut, ja MINÄ OLEN (אהיה) sinun kanssasi" (5. Moos. 31: 23). 

When Moses had to cease his task many years later and to give Joshua a charge, God ordered Moses to say these encouraging words to Joshua:"Be strong, and of a good courage: for thou shalt bring the children of Israel into the land which I sware unto them: and I WILL BE (אהיה) with thee" (Deut. 31: 23).