Kun Jumala ilmoitti Mooseselle nimekseen "MINÄ OLEN" eli "EHJEH", hän sanoi samassa yhteydessä myös näin: "Sano israelilaisille näin: ..., teidän isienne Jumala, Aabrahamin Jumala, Iisakin Jumala ja Jaakobin Jumala, lähetti minut teidän luoksenne" (2. Moos. 3: 15).
When God informed to Moses that his name is "I AM" or "EHYEH" he said also in the same time: "Thus shalt thou say unto the children of Israel, ... God of your fathers, the God of Abraham, the God of Isaac and the God of Jacob, hath sent me unto you" (Ex. 3: 15).
(Selitys kolmelle pisteelle edellisessä siteerauksessa: Tässä tekstikohdassa on täytynyt tapahtunut röyhkeää tekstin manipulointia. Kun Jumala on juuri päässyt sanomasta, että hänen nimensä on "MINÄ OLEN", niin jo kohta seuraavassa jakeessa tuon juuri ilmoitetun nimen paikalle on työnnetty sana "Herra". Sivun reunassa oleva huomautusko muka oikeuttaa tähän Jumalan sanojen vääntelyyn?)
(An explanation for the three dots in the quotation: I think it must have happened some manipulation with this text. God had just said that his name is "I AM", but in the next verse there is the word "Lord" instead of it. What has given right for this change, is it the note in the margin?)
"MINÄ OLEN"-Jumala esittäytyi Moosekselle hänen isiensä, Aabrahamin, Iisakin ja Jaakobin Jumalana. Egyptin orjuudessa heprealaiset olivat vaalineet isiensä Aabrahamin, Iisakin ja Jaakobin muistoa jo noin neljänsadan vuoden ajan. Ennen kuolemaansa Jaakob/Israel oli pyytänyt poikaansa Joosefia hautaamaan hänet isiensä maahan (1. Moos. 50: 5). Isänsä pyyntöä noudattaen Joosef lähti yhdessä veljiensä, faraon palvelijoiden ja Egyptin maan vanhimpien kanssa Goosenista ja hautasi isänsä Jaakobin (myöhemmin Israel) Aabrahamin ostamaan luolaan Makpelan vainiolle (1. Moos. 50: 5 - 14). Hautaamisen jälkeen Joosef palasi takaisin Egyptiin.
"I AM"-God introduced himself to Moses as the God of his forefathers, the God of Abraham, Isaac and Jacob. The Israelis had remembered their forefathers in the captivity of Egypt for four hundred years. Jacob/ Israel did ask his son Joseph to bury him in the country of his fathers (Gen. 50: 5). Following his father's will Joseph went with his brothers, the servants of the pharaoh and the elders of Egypt from Goshen and buried his father Jacob (later Israel) in the cave of the field of Machpelah (Gen. 50: 5 - 14). Then Joseph returned to Egypt again.
Kun Joosef tunsi voimiensa vähenenvän, hän kutsui veljensä koolle ja vannotti heitä viemään hänen luunsa pois Egyptistä, sitten kun Jumala johdattaisi heidät pois Egyptistä (1. Moos. 50: 24 - 26). Uskollisina antamalleen lupaukselle israelilaiset veivät Joosefin palsamoidut luut mukanaan ja hautasivat ne Sikemiin Jaakobin ostamalle maapalstalle (Joos. 24: 32), joka tuli joosefilaisten perintöosaksi, kun kansa asettui asumaan Kanaanin maahan.
When Joseph felt that he was getting weaker he called his brothers and swore them to take his bones from Egypt with them, when God shall lead them out of Egypt (Gen. 50: 24 - 26). The Israelis were faithful to Joseph and brought up his bones and buried them in a parcel of ground in Shechem (Joshua 24: 32), which became the inheritance of the children of Joseph when they came to Canaan.
Nimi "MINÄ OLEN" kirjoitetaan hepreaksi neljällä kirjaimella näin:
אהיה (luetaan oikealta vasemmalle).
Tuo sana löytyy ensimmäisen kerran hepreankielisestä Raamatusta jakeesta 1. Moos. 26: 3, jossa Jumala rohkaisee Iisakia, ja toisen kerran jakeesta 1. Moos. 31: 3, jossa Jumala rohkaisee Jaakobia/Israelia. Mutta Aabrahamista kertovista luvuista en ole sitä löytänyt. Tunsiko Aabraham siis lainkaan Jumalaa nimeltä EHJEH?
The name "I AM" is written in Hebrew with four letters like this:
אהיה (read from right to left).
We can find this word the first time in the Bible in Gen. 26: 3, where God is encouraging Isaac, and the second time in Gen. 31: 3, where God is encouraging Jacob/Israel. But I don't have found it in the chapters which are telling about Abraham. Did Abraham know God by the name EHYEH at all?
Rohkaistessaan Iisakia pysymään isänsä Aabrahamin maassa (sen sijaan, että olisi paennut nälänhätää Egyptiin) Jumala viittasi siihen valaan, jonka hän oli vannonut Aabrahamille (1. Moos. 26: 2 - 5). Siis Aabrahamille valan vannonut Jumala oli sama, joka rohkaisi myöhemmin Iisakia. Joten myös Abrahamille ilmestyneen Jumalan nimi täytyy olla EHJEH!
When God did encourage Isaac to stay in the country of his father Abraham ( instead of escaping to Egypt because of starvation) God did refer to the oath, which he had swore unto Abraham (Gen. 26: 2 - 5). God who swore an oath to Abraham was the same who encouraged Isaac. Therefore God who appeared to Abraham was also EHYEH!
On valtavan mielenkiintoista seurata, miten Jumala/EHJEH teki itsensä vaihe vaiheelta tunnetuksi Israelin kansan esi-isille! Jo paljon ennen kuin Jumala ilmoitti nimensä Moosekselle (HUOM! vasta Moosekselle!), hän oli tehnyt itsensä tunnetuksi teoillaan ja sillä johdatuksella ja huolenpidolla, jota Aabraham, Iisak ja Jaakob/Israel saivat osakseen.
I find it very interesting to follow how God/EHYEH did gradually inform himself to the forefathers of Israel! Much earlier than God informed his name to Moses (ATTENTION! not before Moses!) he had made launched himself by his deeds and the guidance and the care of Abraham, Isaac and Jacob/Israel.
Israelin kansan valinta ns. "Jumalan omaisuuskansaksi" tapahtui jo paljon aikaisemmin kuin koko kansaa oli edes olemassa. Jumala siis toimii ensin! Jumala on aloitteentekijä (1. Joh. 4: 10)! Jumalan ensimmäinen aloite kansansa valitsemisessa nähtiin ja koettiin Terahin perheessä. Terah muutti poikansa Abramin (myöhemmin Aabraham) ja pojanpoikansa Lootin sekä miniänsä Saarain (myöhemmin Saara) kanssa Kaldean Uurista Harraniin (1. Moos. 11: 31, 32). Kaldean Uur oli epäjumalanpalveluksen keskus, ja Jumala johti Terahin perheen pois osallistumasta jumalattomuuden riettaisiin menoihin ja saastuttamasta sieluaan sellaisen näkemisellä.
God did choose his people a long time before there were any of them in existence. God is an initiator! He works at first (1. John 4: 10)! God's first motion happened in the family of Terah. Terah moved with his son Abram (later Abraham), his son's son Lot and his daughter in law Sarai (later Sarah) from Ur of the Chaldees to Haran (Gen. 11: 31, 32). Ur of the Chaldees was a center of paganism, and God led Terah's family out of it that they were not tempted to take part in the lewd rituals of the paganism or to watch at such filth and to spoil their soul of it.
Seuraava vaihe Jumalan omaisuuskansan valitsemisessa tapahtui, kun Jumala sanoi Abramille: "Lähde maastasi, suvustasi ja isäsi kodista siihen maahan, jonka minä sinulle osoitan" (1. Moos. 12: 1). Ja Abram totteli Jumalan kehoitusta. Vaimonsa ja veljenpoikansa kanssa 75-vuotias Abram lähti matkaan Harranista ja saapui Mooren tammelle kuljettuaan Sikemin halki (1.Moos. 12: 1 - 6). Siellä Jumala ilmestyi Abramille ja sanoi: "Sinun jälkeläisillesi minä annan tämän maan" (1. Moos. 12: 7). Abram sai Jumalalta lupauksen siunauksesta, maasta ja kansasta.
The next phase of the chose of God's people happened when God said to Abram: " Get thee out of the country, and from thy kindred, and from thy father's house, unto a land that I will shew thee" (Gen. 12: 1). Abram did obey God's call. He went with his wife and his brother's son from Haran and passed through the land of Sechem unto the plain of Moreh (Gen. 12: 1 - 6). God appeared to Abram there and said to him: "Unto thy seed will I give this land". God gave to Abram a promise of a blessing, a country and a nation.
Myöhemmin Lootin ja Abramin välit vaikeutuivat ja he erosivat toisistaan
(1. Moos. 13. luku). Loot asettui asumaan Jordanin lakeudelle, ja Abram leiriytyi Hebroniin Mamren tammistoon (1. Moos. 13: 18). Siellä Jumala ilmestyi jälleen Abramille ja teki hänen kanssaan liiton, joka vahvisti aikaisemman lupauksen. Tässä yhteydessä Abraham sai Jumalalta ennustuksen koskien jälkeläisiään (1.Moos. 15: 13 - 21). Profetiassa Jumala ilmoitti Abramille, että hänen jälkeläisensä (joita ei tässä vaiheessa ollut vielä yhtäkään) tulisivat elämään muukalaisina ja orjuudessa neljäsataa vuotta. Mutta Jumala lupasi tuoda heidät takaisin ja antaa heille suuren alueen Egyptin virrasta Eufrat-virtaan saakka.
Later Abram and Lot did have troubles and they did part/separate from each others (the 13th chapter of Genesis). Lot chose the plain of Jordan and Abram removed his tent and came in dwelt in the plain of Mamre (Gen. 13: 18). There God did again appear to Abram and made a union with him and ratified his earlier promise. Abram was given a prophecy concerning his descendants (although there were none of them in existence yet), that they shall live as foreigners and in captivity for four hundred years. But God promised to lead them back and to give them a wide area from the river of Egypt to the river of Euphrates.
Jumala, joka teki liiton Aabrahamin kanssa, ilmestyi tälle auringon laskeutuessa. Illan pimeydessä Aabraham näki suitsuavan pätsin ja liekehtivän tulen, joka liikkui uhrikappaleiden välissä (1. Moos. 15: 17). Jumala, joka oli kehoittanut Aabrahamia tuomaan 3-vuotiaan hiehon, vuohen ja oinaan sekä metsäkyyhkysen ja nuoren kyyhkysen hänelle uhriksi ja halkaisemaan ne kahtia, ei antanut Abrahamille kehoitusta sytyttää uhria (1. Moos. 15: 9, 10). Sen sijaan Jumala itse ilmestyi Aabrahamille tulen liekkinä ja liikkuvana valona, HENKENÄ. (TÄMÄ TEKSTI KOHTA ON KIELTÄMÄTTÄ MINULLE VAIKEA YMMÄRTÄÄ: LUOJA-JUMALA PYYTÄMÄSSÄ ELÄINUHRIA... MITÄ TEKSTIMANIPULAATIOITA TÄSSÄ KOHDASSA ON MENTY TEKEMÄÄN???!!! JUMALA, JOKA SANOO: "ÄLÄ TAPA", EI VOI ITSE RIKKOA OMAA SANAANSA! ILMEISESTI SAATANA EHTI JO TÄSSÄ ASIASSAKIN VÄLIIN!)
God, who made a covenant with Abraham appeared him after sunset. In the darkness Abraham did see a smoking furnace, and a burning lamp, which moved between the pieces of the offering (Gen. 15: 17). God, who had asked Abraham to bring him an heifer of three years old, a she goat of three years old and a ram of three years old and a turtledove and a young pigeon, didn't allow him to make fire on them (Gen 15: 9, 10). In stead of it God himself appeared to Abraham as the flames of fire and as a moving light, as a SPIRIT (I HAVE MANY DIFFICULTIES TO UNDERSTAND THIS TEXT... THERE MUST BE MANIPULATIONS... THE CREATOR OF ALL ANIMALS ASKING FOR SACRIFICE. GOD WHO SAYS: "DON'T KILL" NEVER BREAKS HIS OWN WORDS! MAY BE WE CAN SEE HERE THE FINGER PRINTS OF SATAN)
Abramin usko joutui mitä äärimmäisimpään koetukseen, sillä hänellä ei ollut lasta, ja kuitenkin Jumala oli luvannut, että hänestä tulee kansojen isä. 86 vuoden iässä Abram sai pojan vaimonsa orjattaren kanssa (1. Moos. 16: 16) Saarain yllytyksestä. Kolmetoista vuotta myöhemmin Jumala ilmestyi uudelleen Abramille JUMALANA KAIKKIVALTIAANA 1. Moos 17: 1). Abram oli yrittänyt lähteä toteuttamaan Jumalan antamaa lupausta omin keinoin kuuntelemalla vaimoaan Saaraita (1. Moos. 16: 1 - 3). Epäuskonsa seurauksena hän teki Haagarin kanssa lapsen, joka ei ollut kuitenkaan "lupauksen lapsi" eikä "liiton lapsi". Tuo epäuskon teko toi kaikille osapuolille monenlaista kirousta ja kärsimystä. Sen tähden Jumala ilmestyi Abramille uudelleen KAIKKIVALTIAANA ja vahvisti aikaisemmin tehdyn liiton hänen kanssaan.
Abram did have a hard test of his faith, for he didn't have any child and yet God had promised him to be a father of nations. When Abram was 86 years old he got a son with his wife's maid servant (Gen. 16: 16) after Sarai's push. Thirteen years later God did appear him once more as GOD THE ALMIGHTY (Gen. 17: 1). Abram had tried to fulfill God's promise in his own way after listening to Sarai (Gen. 16: 1 - 3). As a result of his unbelief he made with Hagar a child, which was not "the child of the promise" nor "the child of the union". The deed of his unbelief caused much cursing and suffering for all of them. Therefore God did appear to Abram again as the ALMIGHTY and ratified the earlier union with him.
Kaikkivaltias Jumala muutti Abramin nimen Aabrahamiksi (1. Moos. 17: 4, 5) ja Saarain nimen Saaraksi (1. Moos. 17: 15) ja asetti Aabrahamin kanssa tekemänsä liiton merkiksi ympärileikkauksen (1. Moos. 17: 10). Aabrahamin ollessa 100-vuotias (1. Moos. 21: 5) Jumalan lupaama ja ennustama lapsi vihdoin syntyi, kun Saara synnytti vanhoilla päivillään Iisakin.
God the Almighty changed Abram's name to Abraham (Gen. 17: 4, 5) and Sarai's name to Sarah (Gen. 17: 15) and ordered the circumcision to be the sign of the union (Gen. 17: 10). When Abraham was 100 years old (Gen. 21: 5) the child of God's prophecy was born, when Isaac was born of an old Sarah.
Aabraham koki elämänsä suurimman koetuksen Jumalan kehoittaessa häntä uhraamaan poikansa, Iisakin, joka oli tuolloin noin 16-vuotias. Aabraham oli itsekin jo hyvin vanha (noin 116-vuotias). Näky vahvasta nuorukaisesta ja vanhasta elämän koettelemasta miehestä kulkemassa rinnakkain teloituspaikalle ilmaisee kummaltakin osapuolelta mitä suurinta nöyryyttä ja uskoa/luottamusta Jumalaan, joka oli ilmoittanut itsensä heille heidän elämänsä aikaisemmissa tapahtumissa! Mitä kaikkea tuolla liikuttavalla kertomuksella (1. Moos. 22. luku) halutaankin meille opettaa, minusta tärkeintä on ymmärtää, että tuon koettelemuksensa kautta Aabraham ymmärsi Jumalan anataman uhrin (Joh.3: 16) merkityksen. Raskas kokemus muuttui Abrahamille uskon ja vanhurskauden mahdollisuudeksi. Aabraham uskoi Jumalaan, ja se luettiin hänelle vanhurskaudeksi.
Abraham did have the worst test of his life, when God asked him to sacrifice his son Isaac, who was at the age of 16. Abraham was also very old (about 116). A vision of a young and strong youth and an old man with hard burdens of life walking side by side to the place of the sacrifice shows of both of them the uttermost humility and faith/trust on God, who had informed himself to them in the phases of their earlier life. What should we learn of that touching story (the 22th chapter of Genesis) I think the most important thing we should understand is that Abraham did understand the meaning of God's offer (John 3: 16) through this trial of his own. The heavy/hard test changed to Abraham a possibility of faith and righteousness.
Jumala ilmoitti itsensä Aabrahamille elämän kokemuksissa, ja Aabraham oppi luottamaan Jumalaan, joka on KAIKKIVALTIAS! Tämä sama KAIKKIVALTIAS johdatti myös Iisakia ja Jaakobia/Israelia, ja ilmestyi Moosekselle palavassa pensaassa. KAIKKIVALTIAS JUMALA ON EHJEH!
God informed himself to Abraham through the experiences of his life and Abraham learned to rely on God, who is ALMIGHTY! The same ALMIGHTY GOD led also Isaac and Jacob/Israel and appeared to Moses in the burning push. ALMIGHTY GOD IS EHYEH!
Aabrahamin tavoin kaikilla Jumalan (EHJEH) lapsilla on aina ollut lupaus ja takuu Jumalan siunauksesta, Uudesta Maasta ja kansasta, johon he saavat kuulua. Näiden lupausten takaajana on se "MINÄ OLEN", joka eli valitun kansan, Aabrahamin jälkeläisten, keskuudessa noin 2000 vuotta sitten. Kaikilta Jumalan liittoon kuuluvilta Jumala edellyttää sydämen ympärileikkausta ja uskoa/luottamusta hänen kaikkivaltiuteensa (Joh. 3: 16)! Ilman sydämen ympärileikkausta syntiinlangenneen ihmisen on mahdotonta jättäytyä suuren Jumalan käsivarsille ja uskoa/luottaa hänen tekevän KAIKEN, mikä on tarpeellista ihmisen pelastamiseksi.
Just in the same way every God's child has always had a promise and a guarantee of God's blessings, the New Land and the nation. The guarantor of these promises is that "I AM" who was living among the chosen nation, the descendants of Abraham, about 2000 years ago. God is waiting a circumcision of heart and trust in his almighty power from everybody who belongs to God's union/covenant (John 3: 16). Without the circumcision of heart it's impossible for the fallen human being to leave himself/herself on God's arms and to trust/believe that he will do EVERYTHING that is necessary for our salvation.
5 kommenttia:
Hieno historiikki EHJEH jumalan yhteistyöstä menneiden patriarkkojen kanssa. Toteutuuko tämä sama yhteistyö vielä tänään?
Kiitos kommentistasi, Kauko! Kaikkina aikoina Jumalalla on ollut oma jäännös, eikä tämäkään aika tee poikkeusta siitä!
Jeesus puhui kutsutuista ja valituista (Matt.20: 16; 22: 14), ja näyttää siltä, että kaikki joille EHJEH ilmestyi, ovat hänen valittujaan.
EHJEH ja Aabrahamin välinen liittosopimus on hyvin jännittävä tapahtuma ja hyvin kirjoitettu.
Kiitos Helinä!
Kiitos Kauko.
Jumalan ja Abrahamin liitossa on todella runsaasti symboliikkaa!
Lähetä kommentti